Toimintamme pohjautuu YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja yritysvastuun kymmeneen periaatteeseen, jotka muodostavat yhdessä yritysvastuun globaalisti tunnustetun viitekehyksen.
Vuonna 2015 kaikki YK:n 193 jäsenvaltiota hyväksyivät suunnitelman paremmasta tulevaisuudesta kaikille. Niin syntyi kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030 ja sen sisältämät 17 kestävän kehityksen tavoitetta (Sustainable Development Goals, SDG). Agenda 2030 tähtää kestävään kehitykseen, joka ottaa huomioon niin ympäristön, talouden ja ihmisen. Kantava periaate on, että ketään ei jätetä kehityksessä jälkeen; leave no one behind.
Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteet tarjoavat yhteisen kielen ja kompassin yhteiskunnan kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen. Valtioiden lisäksi tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan kaikkia – myös paikallishallinnon, yksityissektorin, kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten laajaa osallistumista.
Yksityisen sektorin työ kestävän kehityksen edistämiseksi on tärkeää ja välttämätöntä. Yritysyhteisöllä on osaamista, teknologiaa, innovaatioita ja muita resursseja, joilla globaaleja haasteita ratkotaan. UN Global Compact pyrkii tuomaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteet yrityksille helposti lähestyttävään muotoon ja kutsuu yrityksiä kehittämään liiketoiminnan vastuullisuutta näiden tavoitteiden avulla – UN Global Compactin kymmentä periaatetta kunnioittaen.
Kaikki UN Global Compact -aloitteessa mukana olevat organisaatiot ovat sitoutunet omaksumaan, tukemaan ja toteuttamaan omassa vaikutuspiirissään ihmisoikeuksiin, työelämän periaatteisiin, ympäristöön ja korruption vastaiseen toimintaan liittyviä perusarvoja: yritysvastuun kymmentä periaatetta (The Ten Principles).
Yhdessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa kymmenen periaatetta muodostavat yritysvastuun globaalin viitekehyksen. Ne ovat juurtuneet syvälle kestävään liiketoimintaan ja tulevaan EU-yritysvastuusääntelyyn.
Kymmenen periaatetta perustuvat yleismaailmallisiin periaatteisiin, julistuksiin ja sopimuksiin:
Mitä se tarkoittaa?
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen tarkoittaa sitä, että yritysten tulee noudattaa asianmukaista huolellisuutta välttääkseen ihmisoikeuksien loukkaamista ("do no harm") ja puututtava niihin haitallisiin ihmisoikeusvaikutuksiin, joissa ne ovat osallisina.
Ihmisoikeuksien kunnioittamisen lisäksi yrityksiä kannustetaan ryhtymään toimiin ihmisoikeuksien tukemiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yritykset näkisivät tilaisuuden ryhtyä vapaaehtoisesti edistämään ihmisoikeuksien suojelua ja toteutumista ydinliiketoiminnan, strategisten investointien, hyväntekeväisyyden, julkisen poliittisen sitoutumisen, edunvalvonnan ja muiden toimien kautta. Ihmisoikeuksia tukevien toimien tulee olla täydentäviä toimia, ei ihmisoikeuksia kunnioittavien toimien korvikkeita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien, kuten naisten, lasten, vammaisten, alkuperäiskansojen ja maahanmuuttajien oikeuksiin.
Miksi se on tärkeää yrityksille?
Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on moraalisesti oikein, mutta se on myös liiketoimintakysymys. Ihmisoikeuksien kunnioittamatta jättäminen aiheuttaa liiketoiminnalle useita riskejä ja kustannuksia: mainekriisejä, boikotteja, oikeudellisia toimia, sijoittajien ja liikekumppaneiden kaikkoamisen ja työntekijöiden tuottavuuden ja sitoutumisen heikkenemistä. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tukeminen sen sijaan vahvistaa yrityksen sosiaalista toimilupaa ja tarjoaa monenlaisia liiketoiminnallisia hyötyjä niin taloudellisesti kuin työnhakumarkkinoillakin.
Vaikka valtiolla on ensisijainen velvollisuus suojella, kunnioittaa ja toteuttaa ihmisoikeuksia, yksityisellä sektorilla ja kansalaisyhteiskunnalla on myös tärkeä rooli. Kaikilla yrityksillä ympäri maailman on velvollisuus kunnioittaa ihmisoikeuksia – koosta ja toimialasta riippumatta, ja riippumatta siitä, ovatko ne sitoutuneet UN Global Compactiin vai eivät. Tämä on tunnustettu YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa.
Mitä yritys voi tehdä?
Lue lisää ensimmäisestä periaatteesta UN Global Compactin sivuilta täältä.
Mitä se tarkoittaa?
Osallisuus tarkoittaa sitä, että on jollain tavalla mukana ihmisoikeusloukkauksessa, jonka toinen yritys, hallitus, yksityishenkilö tai muu ryhmä aiheuttaa. Osallisuuden riski on todellinen ja olemassa kaikilla aloilla ympäri maailman. Se on kuitenkin usein erityisen suuri alueilla, joilla hallinto on heikko ja/tai joilla ihmisoikeusloukkaukset ovat laajalle levinneitä.
Riski osallisuudesta pienenee, jos yrityksellä on järjestelmällinen ihmisoikeuksia koskeva lähestymistapa ja kattava due diligence -prosessi. Prosessien tulisi pystyä tunnistamaan ja ehkäisemään tai lieventämään ihmisoikeusriskeja, joihin yritys voi olla osallisena tuotteidensa, toimintojensa tai palveluidensa kautta.
Osallisuus koostuu tyypillisesti kahdesta tekijästä:
Osallisuuden muotoja on myös erilaisia:
Miksi se on tärkeää yrityksille?
Ihmisoikeuskysymyksistä on tullut yhä tärkeämpiä liiketoiminnan luonteen ja laajuuden muuttuessa. Yritysten onkin tärkeää olla tietoisia tekijöistä, jotka ovat tehneet ihmisoikeuksista koko organisaatiota koskevan kysymyksen:
Mitä yritys voi tehdä?
Tehokas ihmisoikeuspolitiikka ja asianmukainen due diligence -prosessi auttavat yrityksiä vähentämään, mutta ei täysin poistamaan, riskiä joutua osalliseksi ihmisoikeusloukkauksiin tunnistamalla ja tunnustamalla, että ne ovat toteuttaneet vaadittavia toimenpiteitä osallisuuden välttämiseksi.
Mitä se tarkoittaa?
Yhdistymisvapaus tarkoittaa kunnioitusta kaikkien työnantajien ja työntekijöiden oikeudelle perustaa ja liittyä ryhmiin vapaasti ja vapaaehtoisesti omien ammatillisten etujensa edistämiseksi ja puolustamiseksi. Sekä työntekijöillä että työnantajilla on oikeus perustaa, liittyä ja hallita omia järjestöjä ilman, että valtio tai muut tahot sekaantuvat niihin. Kaikilla, myös työnantajilla, on oikeus ilmaisunvapauteen ja mielipiteenvapauteen — edellyttäen, että oikeuden käyttö ei loukkaa työntekijän yhdistymisvapautta. Jotta työntekijät voivat tehdä vapaita päätöksiä, he tarvitsevat työilmapiirin, jossa ei ole väkivaltaa, painostusta, pelkoa tai uhkailua. Koska UN Global Compact on vapaaehtoinen aloite, se ei voi kuitenkaan edellyttää, että työnantajat omaksuisivat tai ilmaisisivat tiettyjä mielipiteitä.
Kollektiivinen neuvotteluoikeus on vapaaehtoinen prosessi tai toiminta, jossa työnantajat ja työntekijät keskustelevat ja neuvottelevat suhteestaan, erityisesti työehdoista ja sääntelystä työnantajien, työntekijöiden ja heidän järjestöjensä kanssa. Työehtosopimuksessa osallistujina ovat itse työnantajat tai heidän järjestönsä sekä ammattiliitot tai työntekijöiden vapaasti nimeämät edustajat. Tärkeä osa kollektiivista neuvotteloikeutta on "hyvän uskon periaate" ("principle of good faith"). Periaate edellyttää, että osapuolet tekevät yhteistyötä ja tekevät kaikkensa päästäkseen sopimukseen rakentavien neuvotteluiden avulla, ja että molemmat osapuolet välttävät perusteettomia viivytyksiä neuvotteluissa.
Miksi se on tärkeää yrityksille?
Yritykset kohtaavat monia haasteita nopeasti muuttuvilla globaaleilla markkinoilla. Aito vuoropuhelu työntekijöiden edustajien kanssa edistää työntekijöiden ja työnantajien välistä ymmärrystä. Yhdistymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus tarjoavat mahdollisuuksia rakentavaan vuoropuheluun, joka tuo hyötyjä yritykselle, sen sidosryhmille ja yhteiskunnalle laajemminkin, ja on usein joustavampaa ja tehokkaampaa kuin valtion säätely. Se voi myös auttaa ennakoimaan ongelmia. Useat tutkimukset osoittavat, että yhdistymisvapauden aikaansaama dynamiikka voi käynnistää "kunnollisen työn" kierteen, joka lisää tuottavuutta, tuloja ja voittoja kaikkille osapuolille. Lisäksi se osallistaa hyvän työympäristön rakentamiseen työntekijöitä, jotka muuten saattaisivat jäädä prosesseista ulos.
Mitä yritys voi tehdä?
Työpaikalla: Kunnioita työntekijöiden oikeutta liittyä tai perustaa ammattiliittoja ilman pelkoa pelottelusta tai kostotoimista, kansallisen lain mukaisesti. Tarjoa työntekijöiden edustajille mahdollisuus tehokkaiden työehtosopimusten kehittämiseen. Älä sekaannu työntekijöiden edustajien toimintaan tavalla, joka häiritsee säännöllistä yrityksen toimintaa.
Neuvottelupöydässä: Tunnusta neuvottelun eri osapuolet. Tee neuvotteluista rakentava foorumi, jossa voidaan käsitellä työolosuhteita, työsuhteen ehtoja ja suhteita työnantajien ja työntekijöiden tai heidän organisaatioidensa välillä. Huomioi ratkaisua vaativat aiheet sekä työntekijöiden ja johdon tarpeet. Tarjoa kaikki neuvottelulle olennaiset tiedot.
Toimintayhteisössä: Ota huomioon kansallisten työnantajajärjestöjen edustajan rooli ja tehtävä. Ota askelia työnantajan ja työntekijän välisten suhteiden parantamiseksi.
Mitä se tarkoittaa?
Pakkotyö on työ tai palvelu, joka vaaditaan henkilöltä uhkaamalla häntä rangaistuksella. Se on työtä, johon kyseinen henkilö ei ole tarjonnut itseään vapaaehtoisesti. Palkan tai muunlaisten korvausten tarjoaminen työntekijälle ei aina osoita, että työ ei olisi pakollista tai pakotettua. Työn tulee aina olla vapaaehtoisesti otettua, ja työntekijöiden tulee voida lähteä työstä vakiintuneiden sääntöjen mukaisesti.
Miksi se on tärkeää yrityksille?
Pakkotyö ei pelkästään loukkaa ihmisoikeuksia vaan myös estää yhteiskuntaa kehittämästä kansalaisten taitoja ja kouluttamasta lapsia tulevaisuuden työmarkkinoita varten. Pakkotyön haitalliset vaikutukset kohdistuvat paitsi yksilöihin myös yhteiskuntaan ja talouteen laajemmin. Tutkimusten mukaan pakkotyö laskee tuottavuuden tasoa ja johtaa heikompiin sijoituksiin sekä hitaampaan talouskasvuun. Säännöllisten työpaikkojen tai tulonlähteiden puutos voi johtaa kokonaisten perheiden ruoan, suojan ja terveydenhuoltomahdollisuuksien menetyksiin.
Laillisesti toimivilla yrityksillä pakkotyö voi liittyä arvoketjujen kautta esimerkiksi alihankkijoihin ja toimittajiin. Kaikkien työnantajien tulisikin olla tietoisia erilaisista pakkotyön muodoista ja syistä sekä siitä, miten pakkotyötä ilmenee eri sektoreilla.
Mitä yritys voi tehdä?
Organisaatioiden tulee selvittää, onko pakkotyö riski niiden toimialalla ja toiminnassa. Pakkotyötä esiintyy monenlaisissa maissa, minkä vuoksi sitä tulisikin käsitellä globaalina kysymyksenä. Ensimmäinen askel pakkotyön torjunnassa on sen syiden ymmärtäminen. Pakkotyön käytäntöjen hävittämiseksi tarvitaan kuitenkin kattava joukko eri toimenpiteitä.
Mitä se tarkoittaa?
Lapsityö on ihmisoikeuksia loukkaava hyväksikäytön muoto, joka tunnustetaan ja määritellään kansainvälisissä sopimuksissa. Lapsityön poistaminen on kirjattuna kansainvälisen yhteisön ja lähes kaikkien valtioiden politiikkoihin. Vaikka käsitteenä "lapsi" kattaakin kaikki alle 18-vuotiaat, kaikkia alle 18-vuotiaita ei tarvitse poistaa työstä: kansainväliset standardit määrittelevät perussäännöt siitä, mikä on hyväksyttävää työtä lapsille eri ikäkausina ja kehitysvaiheissa. Lapsityötä ei tule myöskään sekoittaa nuorten työllistymiseen tai opiskelijatyöhön.
ILO:n yleissopimukset 182 ja 183 tarjoavat viitekehyksen kansallisen lainsäädännön määrittelemälle vähimmäisiälle työhön tai työskentelyyn. Alhaisempia ikärajoja sallitaan siirtymäkausille sellaisissa maissa, joissa taloudelliset ja koulutukselliset mahdollisuudet ovat vielä kehittymässä.
ILO:n yleissopimus nro 182 edellyttää hallituksia priorisoimaan pahimman lapsityön poistamista. Se tarkoittaa:
Yleissopimus 182 on täydentävä yleissopimukselle 138 eikä sitä tule käyttää perusteluna muiden lapsityön muotojen oikeuttamiseksi.
Miksi se on tärkeää yrityksille?
Lapsityö riistää lapsilta lapsuuden ja vahingoittaa lapsen fyysistä, sosiaalista, psyykkistä ja henkistä kehitystä. Se on työtä, jota tehdään liian varhaisessa iässä. Lapsilla on samat ihmisoikeudet kuin aikuisilla, mutta myös iästä johtuvia erityisiä oikeuksia. Nämä sisältävät muun muassa suojelun taloudelliselta hyväksikäytöltä ja työltä, joka voi olla vaarallista heidän terveydelleen, turvallisuudelleen tai moraalilleen ja joka voi haitata heidän kehitystään tai estää pääsyn koulutukseen.
Lapsityö voi johtaa alipäteviin ja osaamattomiin työntekijöihin sekä vaarantaa työvoiman kehittymisen. Lapsityökytköksistä aiheutuu yrityksille luonnollisesti liiketoiminnallista haittaa. Erityinen riski on kansainvälisillä yrityksillä, joilla on laajat toimitus- ja arvoketjut. Lapsityön monimutkaisen luonteen vuoksi yritysten on kuitenkin käsiteltävä aihetta herkästi eikä niiden tule ryhtyä toimenpiteisiin, jotka voisivat pakottaa lapset entistä pahempiin työmuotoihin.
Mitä yritys voi tehdä?
Tietoisuuden ja ymmärryksen lisääminen lapsityön syistä ja seurauksista on ensimmäinen askel, jonka yritys voi tehdä lapsityötä torjuakseen. Erityistä valppautta vaaditaan yrityksiltä, jotka hankkivat tietyn sektorin tuotteita maantieteellisesti kaukaisista toimitusketjuista. Lapsityötä esiintyy kuitenkin ympäri maailmaa.
Lapsityön käytön havaitseminen voi olla vaikeaa, jos esimerkiksi asiakirjoja puuttuu. Yritykset voivat tällöin harkita paikallisten kansalaisjärjestöjen, kehitysjärjestöjen tai YK:n järjestöjen apua.
Jos lapsityötä havaitaan, lapset on poistettava työpaikalta ja heille on tarjottava vaihtoehtoja. Käytännössä se tarkoittaa usein lasten rekisteröimistä kouluihin ja tulonlähteitä tarjoavien vaihtoehtojen tarjoamista vanhemmille tai työikäisille perheenjäsenille. Yritysten on oltava tietoisia siitä, että ilman tukea lapset saattavat joutua huonompiin olosuhteisiin, mutta jos lapset ovat olleet ainoita tulojen tarjoajia, heidän välitön poistamisensa työstä saattaa pahentaa perheen vaikeuksia.
Mitä se tarkoittaa?
Työmarkkinoilla ja ammatinharjoittamisen yhteydessä tapahtuva syrjintä tarkoittaa ihmisten erilaista tai alentavaa kohtelua heidän ansioistaan tai työn luontaista vaatimuksista riippumattomista ominaisuuksista johtuen. Lainsäädännöissä näillä ominaisuuksilla tarkoitetaan tyypillisesti etnisyyttä ja alkuperää, sukupuolta, uskontoa, poliittista mielipidettä, sosiaalista taustaa, ikää, vammaisuutta tai sairautta, ammattiliiton jäsenyyttä tai esimerkiksi seksuaalista suuntautumista.
Syrjintää voi ilmetä monenlaisissa työhön liittyvissä toiminnoissa sekä työsuhteen ehdoissa ja sopimuksissa, suoraan tai epäsuorasti. Se voi liittyä esimerkiksi palkkaukseen, rekrytointiin, lomiin, uralla etenemiseen, kouluttautumiseen tai työterveyteen. Syrjintä voi olla ongelma kaikenlaisissa yrityksissä sektorista, koosta tai maantieteellisestä sijainnista riippumatta.
Epäsuoraa syrjintää esiintyy usein epävirallisesti asenteissa ja käytännöissä. Jos niitä ei haasteta, ne voivat jatkua organisaatioissa. Syrjinnällä voi myös olla kulttuurisia juuria, jotka vaativat vielä tarkempaa tarkastelua.
Miksi se on tärkeää yrityksille?
Liiketoiminnallisesta näkökulmasta syrjinnälle ei ole perusteita. Se johtaa sosiaalisiin jännitteisiin, jotka voivat häiritä yrityksen toimintaympäristöä sekä laajemmin yhteiskuntaa. Syrjiviä käytäntöjä käyttävä yritys sulkee itseltään pääsyn lahjakkuuksiin, taitoon ja osaamiseen. Lisäksi syrjintä vaikuttaa yksilöiden ja tiimien suoritukseen.
Yhä useammin työntekijät arvioivat yrityksiä niiden sosiaalisten ja eettisten käytäntöjen perusteella. Syrjivät käytännöt voivat johtaa menetettyihin mahdollisuuksiin ja heikentyneeseen kilpailukykyyn. Lisäksi ne voivat haitata yrityksen mainetta.
Monimuotoisuuden vaaliminen työpaikalla voi tuottaa myönteisiä tuloksia liiketoiminnalle, yksilöille ja yhteiskunnalle laajemmin. Liiketoiminnalle se voi tarkoittaa parempaa tuottavuutta, innovaatioita, parempaa riskienhallintaa, asiakastyytyväisyyttä ja liikekumppaneiden tyytyväisyyttä. Se voi lisäksi avata ovia.
Mitä yritys voi tehdä?
Yritysten tulee kunnioittaa kaikkia paikallisia ja kansallisia lakeja. Kaikkien yritysten, jotka tekevät toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi, on oltava tietoisia työvoiman eri kielistä, kulttuureista ja perhetilanteista. Erityisesti johtajien ja esihenkilöiden tulisi pyrkiä lisäämään ymmärrystä erilaisista syrjinnän muodoista ja niiden vaikutuksista työvoimaan. Esimerkiksi naiset muodostavat kasvavan osan maailman työvoimasta, mutta ansaitsevat jatkuvasti mieskollegoitaan vähemmän. Lisäksi työntekijöillä, joilla on vammoja, saattaa olla erityistarpeita, jotka tulee huomioida.
Mitä se tarkoittaa?
Varovaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että jos on olemassa vakavan tai peruuttamattoman vahingon uhka, täyden tieteellisen varmuuden puuttuminen ei saa olla syynä kustannustehokkaiden toimenpiteiden lykkäämiseen ympäristön rappeutumisen estämiseksi. Varovaisuusperiaate edellyttää riskinarvioinnin, -hallinnan ja -viestinnän systemaattista soveltamista. Jos vahinkoa on perusteltua epäillä, päätöstentekijöiden on sovellettava varovaisuutta. "Hyväksyttävän" riskitason määrittäminen edellyttää paitsi tieteellistä arviointia ja taloudellista analyysiä, myös poliittista harkintaa.
Miksi se on tärkeää yrityksille?
Liiketoiminnan näkökulmasta varovaisuusperiaatteen keskeinen asia on ennaltaehkäisy. On kustannustehokkaampaa ryhtyä varhaisiin toimiin ja varmistaa, ettei ympäristövahinkoja tapahdu.
Yritysten tulisi punnita ainakin näitä
Mitä yritys voi tehdä?
Yritykset voivat noudattaa varovaisuusperiaatetta viestimällä mahdollisista riskeistä ja tarjoamalla tietoa kuluttajille. Yritys voi toteuttaa periaatteen soveltamiseksi seuraavia toimenpiteitä:
Mitä se tarkoittaa?
Yksityisen sektorin ja teollisuuden rooli kestävän kehityksen agendalla on määritelty seuraavasti: "Business and industry should increase self-regulation, guided by appropriate codes, charters and initiatives integrated into all elements of business planning and decision-making, and fostering openness and dialogue with employees and the public."
Yrityksillä on vastuu varmistaa, etteivät niiden omat toiminnot aiheuta vahinkoa ympäristölle. Yhteiskunta odottaa yritysten toimivan yhteisöissä vastuullisesti. Yritys saa oikeutuksensa täyttämällä yhteiskunnan tarpeet, ja yhä useammin yhteiskunta ilmaisee selkeän tarpeen kestävämmille käytänteille.
Miksi se on tärkeää yrityksille?
Kestävämmät ja tehokkaammat prosessit tarkoittavat lisääntynyttä resurssitehokkuutta. Se tarkoittaa puolestaan pienentynyttä raaka-aineiden tarvetta ja alhaisempia kustannuksia. Ympäristöystävällisemmät yritykset hyötyvät myös erilaisista verohyvityksistä tai ohjelmista. Lisäksi työntekijät, kuluttajat ja sijoittajat ovat yhä kiinnostuneempia tekemään liiketoimintaa vastuullisten yritysten kanssa. Yritysten haasteena on kehittää ympäristövastuullinen strategia, joka pitää ne kilpailijoidensa edellä ja auttaa niitä säilyttämään asemansa markkinoilla.
Mitä yritys voi tehdä?
Mitä te tarkoittaa?
Ympäristöystävällisten teknologioiden tulisi suojella ympäristöä, olla vähemmän saastuttavia, käyttää resursseja kestävämmällä tavalla, kierrättää enemmän jätteitä ja tuotteita sekä käsitellä jäännösjätteitä hyväksyttävällä tavalla verrattuna niihin teknologioihin, joita ne korvaavat. Ympäristöystävällinen teknologia voi tarkoittaa puhtaampia tuotantoprosesseja, saasteiden ehkäisemiseen tähtääviä teknologioita tai esimerkiksi valvontaa.
Miksi se on tärkeää yrityksille?
Mitä yritys voi tehdä?
Perustason tehtaalla teknologiaa voidaan parantaa muun muassa muuttamalla prosessia tai valmistustekniikkaa, tuotekehittelyn ja suunnittelun avulla tai materiaalin uudelleenkäytöllä.
Strategisella tasolla teknologinen kehitys voi tarkoittaa esimerkiksi tiedon tarjoamista sidosryhmille, tutkimus- ja kehitystyötä, elinkaariarviointia uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittämisessä, sijoituskriteerien ja toimittajien hankintapolitiikan tarkastelua tai yhteistyötä erilaisten teollisuuskumppaneiden kanssa, jotta uusi teknologia on saatavilla myös muille organisaatioille.
Mitä se tarkoittaa?
Kymmenes periaate velvoittaa UN Global Compactiin sitoutuneita organisaatioita välttämään lahjontaa, kiristystä ja muita korruption muotoja sekä kehittämään aktiivisesti ohjeistuksia ja konkreettisia askeleita korruption torjumiseksi sekä sisäisesti että toimitusketjuissa. Yrityksiä kannustetaan tekemään yhteistyötä keskenään sekä kansalaisyhteiskunnan, YK:n ja hallitusten kanssa entistä avoimemman markkinan puolesta. Kymmenennen periaatteen taustalla on vuonna 2005 voimaan tullut YK:n korruption vastainen yleissopimus (UNCAC).
Korruptio tarkoittaa luottamuksella annetun vallan väärinkäyttöä yksityisen edun saavuttamiseksi, mikä sisältää paitsi taloudellisen hyödyn myös ei-taloudelliset edut. Se voi ilmetä monessa muodossa, jotka vaihtelevat maltillisesta vaikutusvallan väärinkäytöstä rakenteelliseen lahjontaan.
Kiristyksellä tarkoitaan tekoa, jossa toista pyydetään tai houkutellaan tekemään lahjontaa. Se muuttuu kiristykseksi, kun vaatimukseen liittyy uhkauksia, jotka vaarantavat yksityisten toimijoiden henkilökohtaisen koskemattomuuden tai elämän.
Yritysmaailman kontekstissa lahjonta määritellään lahjan, lainan, palkkion, palkinnon tai muuta edun vastaanottamiseksi tai tarjoamiseksi keneltä tahansa, jonkin epärehellisen, laittoman tai luottamuksen rikkomisen tekemiseksi yrityksen liiketoiminnassa.
Miksi se on tärkeää yritykselle?
Viime vuosien korruptioskandaalit ympäri maailman ovat nakertaneet luottamusta ja uskoa liiketoimintaan niin sijoittajien, asiakkaiden, työntekijöiden kuin kansalaisyhteiskunnankin keskuudessa. Tapausten keskiössä olevat yritykset ovat oppineet, että ne joutuvat vastuuseen siitä, jos ne eivät kiinnitä tarpeeksi huomiota työntekijöidensä, kumppaneidensa ja edustajiensa toimiin.
Yritysvastuun kasvavan sääntelyn ja ohjeistuksen kehityksen myötä yritysten on tänä päivänä sisällytettävä korruption torjunta osaksi vastuullisuusstrategiaansa. Kaikenlaiset yritykset koosta riippumatta ovat alttiita korruptiolle. Se tuo yritykselle niin oikeudellisia riskejä kuin maineriskejä, rahoituskustannuksia sekä sisäisen luottamuksen heikkenemistä.
Mitä yritys voi tehdä?
Suosittelemme yrityksiä huomioimaan korruption kolme elementtiä korruptionvastaisessa työssä:
Tällä hetkellä ei ole aitoa ymmärrystä siitä, millainen vaikutus yrityksillä on YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja ympäröivään maailmaan. Tämä raportti pyrkii raottamaan verhoa ja tarkastelemaan UN Global Compact Suomen jäsenyritysten ydinliiketoimintaa. Raportti sisältää myös kiinnostavia yritysesimerkkejä.
Lue raportti95 prosenttia vastanneista yrityksistä kertoo uskovansa, että yksityisellä sektorilla on ratkaiseva rooli kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa. Silti vain 27 prosenttia uskoo, että yritykset tekevät tarpeeksi kestävän kehityksen eteen. Raporttimme selvittää pohjoismaisten yritysten näkemyksiä liiketoiminnasta ja kestävän kehityksen tilasta.
Lue raportti