Yritysvastuuseen liittyvät kysymykset ovat nousseet viime vuosina vahvasti esille kaikkialla maailmassa. Yritysvastuun keskeisenä alueena on ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja niiden toteutumisen edistäminen. YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteen kymmenestä periaatteesta kaksi ensimmäistä liittyy suoraan ihmisoikeuksiin. Ensimmäisen periaatteen mukaan yritysten tulee tukea ja kunnioittaa ihmisoikeuksia omassa vaikutuspiirissään. Toisen periaatteen mukaan yritysten tulee huolehtia, että ne eivät ole osallisina ihmisoikeuksien loukkauksiin.
Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan sellaisia kaikille ihmisille kuuluvia perustavanlaatuisia oikeuksia, jotka on turvattu kansainvälisoikeudellisesti velvoittavissa ja valtionsisäisesti voimaan saatetuissa valtiosopimuksissa. Moderni ihmisoikeusajattelu syntyi toisen maailmansodan jälkeen yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen valmistelun myötä. Vuonna 1948 hyväksytyllä ihmisoikeuksien julistuksella on ollut suuri merkitys kansainvälisen ihmisoikeussopimusjärjestelmän rakentumisessa. Julistus on toiminut perustana myöhemmin solmituille kansainvälisille ihmisoikeussopimuksille, kuten kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskevalle YK:n yleissopimukselle, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevalle YK:n yleissopimukselle ja YK:n lapsen oikeuksien sopimukselle.
YK:n ihmisoikeussopimusten lisäksi Suomelle tärkeitä ovat erityisesti Euroopan neuvoston ja Kansainvälisen työjärjestön ILO:n ihmisoikeussopimukset. Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksia ovat esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimus ja uudistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja. ILO:n sopimuksia ovat muun muassa yleissopimus työhön pääsemiseksi vaadittavasta vähimmäisiästä ja yleissopimus lapsityön pahimpien muotojen kieltämisestä ja välittömistä toimista niiden poistamiseksi.
Ihmisoikeussopimukset velvoittavat oikeudellisesti niihin liittyneitä valtioita ja niiden julkista hallintoa. Välillisesti ihmisoikeussopimukset velvoittavat myös yksityisiä tahoja, kuten yrityksiä. Valtioiden velvollisuutena on huolehtia myös siitä, etteivät yritykset tai muut yksityiset tahot loukkaa ihmisoikeuksia. Yritysten laajan yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi yritysten omalla suhtautumisella ihmisoikeuksiin on huomattava merkitys siihen, miten ihmisoikeudet käytännössä toteutuvat.
Lapsille kuuluvat samat ihmisoikeudet kuin aikuisille. Tästä on säädetty joitain poikkeuksia, kuten täysi-ikäisiä koskevat vaalioikeudet. Lapsuuteen kuuluu myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa ja muissa ihmisoikeussopimuksissa turvattuja erityisiä oikeuksia, joita sovelletaan vain lapsuuden aikana. Näitä ovat esimerkiksi lapsen edun ensisijaisuus, oikeus kehitykseen, oikeus erityiseen suojeluun, lapsen näkemysten kunnioittaminen ja oikeus leikkiin.
YK:n lapsen oikeuksien sopimus lasten ihmisoikeuksien perustana
YK:n lapsen oikeuksien sopimus muodostaa lasten ihmisoikeuksien maailmanlaajuisen perustan. Samalla on syytä muistaa, että myös muut ihmisoikeussopimukset turvaavat lapsille tärkeitä oikeuksia. Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa 20.11.1989. Kansainvälisesti sopimus tuli voimaan syyskuussa 1990 ja Suomessa heinäkuussa 1991. Lapsen oikeuksien sopimus on maailman laajimmin ratifioitu ihmisoikeussopimus. Sopimusvaltion on ryhdyttävä kaikkiin tarpeellisiin lainsäädännöllisiin, hallinnollisiin ja muihin toimiin sopimuksessa tunnustettujen oikeuksien toteuttamiseksi. YK:n lapsen oikeuksien sopimusta on täydennetty kolmella valinnaisella pöytäkirjalla.
Lapsen oikeuksien sopimuksen täytäntöönpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on määritellyt neljä sopimuskohtaa yleisperiaatteiksi, jotka tulee ottaa kaikkien sopimuskohtien tulkinnassa huomioon. Yleisperiaatteet ovat syrjimättömyys (2 artikla), lapsen edun ensisijaisuus (3 artikla), lapsen oikeus elämään, henkiinjäämiseen ja kehittymiseen (6 artikla) sekä lapsen oikeus tulla kuulluksi ja hänen näkemystensä kunnioittaminen (12 artikla).
YK:n lapsen oikeuksien komitea on antanut vuonna 2013 laajan yleiskommentin sopimusvaltioiden velvoitteista, jotka koskevat yritystoiminnan vaikutuksia lasten oikeuksiin. Komitean mukaan on välttämätöntä, että valtiolla on oikeudelliset ja institutionaaliset rakenteet sille, että lasten oikeuksia kunnioitetaan, suojellaan ja toteutetaan myös yritystoiminnassa. Valtion on myös tarjottava oikeussuojakeinot sen varalle, että lasten oikeuksia loukataan yritystoiminnan yhteydessä.
YK:n lapsen oikeuksien komitea toteaa, että yritykset voivat edistää lasten oikeuksia monilla vapaaehtoisilla yritysvastuuta toteuttavilla toimilla, kuten käytännesäännöillä. Komitean mukaan yrityksiä tulisi kannustaa toimiin sellaisen yrityskulttuurin luomiseksi, missä kunnioitetaan ja aktiivisesti tuetaan lasten oikeuksia. Tähän monet yritykset ovatkin jo tarttuneet.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus https://ihmisoikeusliitto.fi/ihmisoikeudet/ihmisoikeuksien-julistus/
Ihmisoikeuskeskuksen sivuilla ihmisoikeuksista https://www.ihmisoikeuskeskus.fi/ihmisoikeudet/
YK:n lapsen oikeuksien sopimus https://finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1991/19910060/19910060_2
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen valinnaiset pöytäkirjat https://lapsiasia.fi/valinnaiset-poytakirjat
YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentit https://lapsiasia.fi/yleiskommentit
Lapsenoikeudet.fi-sivut https://www.lapsenoikeudet.fi/
Iivonen, Esa – Pollari, Kirsi: Kansallisen lapsistrategian oikeudellinen perusta
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/162242
Esa Iivonen
johtava asiantuntija
Mannerheimin Lastensuojeluliitto
