Yhdistyneiden kansakuntien 75. yleiskokous on alkamassa New Yorkissa. Tästä piti tulla suuri juhlavuosi, jolloin ylistetään 75-vuotiaan saavutuksia ja palautetaan mieleen se tosiasia, että monenkeskinen yhteistyö luotiin suureen tarpeeseen – estämään uusi suursota ja huolehtimaan ihmiskunnan paremmasta kehityksestä.
Nyt tämä juhlavuosi on kulunut korona-aikana ’työn merkeissä’ ja maailman johtajatkin kokoontuvat tänä vuonna virtuaalisesti. Kriisin keskellä YK on osoittanut toimintakykyään. Ruoka-apu on jatkunut, rauhanturvaajat ovat tehneet työtään, YK:n kehitysjärjestöt ovat toteuttaneet tehtäväänsä.
Maailma on entistä verkottuneempi ja keskinäisriippuvuus on konkreettista arkea. Korona-pandemia on vain yksi muistutus siitä, kuinka maailma on täynnä niin sanottuja passittomia ongelmia, joita rajat eivät pysäytä. Ilmastonmuutos on tämän listan kärjessä, eikä sen taltuttamiseksi riitä muu kuin laaja-alainen kansainvälinen yhteistoiminta.
Maailmanlaajuisiin ongelmiin tarvitaan maailmanlaajuisia ratkaisuja. YK antaa näille ratkaisuille kehikon, koska ei ole muuta tahoa, joka kokoaa kaikki maailman valtiot ja voi myös antaa toimenpiteille riittävän maailmanlaajuisen mittakaavan. YK:n kehitysjärjestöillä on maailmanlaajuinen läsnäolo ja toiminta. Kun esimerkiksi korona-rokote saadaan, niin sen tehokkaaseen maailmanlaajuiseen levittämiseen tarvitaan YK:ta.
On ilmeistä, että moniongelmaisessa maailmassa ongelmat liittyvät toisiinsa. Ilmastonmuutos aiheuttaa konflikteja, konfliktit pakolaisuutta, köyhyys konflikteja, konfliktit nälänhätää jne. Ilmastonmuutos ja väestönkasvu rapauttavat luontoa, mikä tekee ihmiskunnasta yhä haavoittuvamman eläinperäisille pandemioille, kuten vuonna 2020 jylläävä Covid-19.
Valitettavasti elämme sellaista aikaa, jossa globaalin mittakaavan ongelmat ovat suuret, mutta samalla globaalit poliittiset ristiriidat ovat ennätykselliset. Tilaa sopimiselle ja yhteistoiminnalle on entistä vähemmän. YK:n pääsihteeri Guterres on pidempään varoitellut maailman suuresta uusjaosta Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpaileviin leireihin. Pääsihteeri on myös varoitellut ilmestyskirjaa mukaillen ’neljästä ratsumiehestä’, jotka vaarantavat maailman kehityksen: geopoliittisten jännitteiden kasvu, ilmastokriisi, kasvava globaali epäluottamus sekä teknologisen kehityksen pimeä puoli.
Tässä poliittisesti haastetussa maastossa EU on erityisen tärkeässä asemassa puolustamassa monenvälistä järjestelmää ja edustamassa pragmaattista lähestymistapaa ylikansallisten ongelmien kansainväliselle ratkaisemiselle.
Ilman kestävää kehitystä maailma on kurjistuvalla tiellä. Eikä auta ajatella, että ongelmat ovat jossain muualla. Kyllä ne ongelmat saavuttavat meidätkin, ellei niitä kohdata ongelmien juurilla. Ongelmien kohtaaminen niiden juurilla on myös tehokkaampaa. YK:n antama ruoka-apu vähentää pakolaisuutta. YK:n toimet konfliktien estämiseksi merkitsevät sitä, että jännitteet eivät leimahda konflikteiksi. YK:n toimet lisääntymisterveyden edistämiseksi johtavat tasapainoisempaan väestönkasvuun.
Naisten aseman parantaminen on monessa asiassa keskeinen keino parempaan tulevaisuuteen. Naisten taloudellisen aseman parantaminen, koulutus, oikeus päättää itse, milloin hankkia lapsia ja kenen kanssa, ovat olennaisia tekijöitä, kun kehitysmaille haetaan parempaa tulevaisuutta.
On tosiasia, että maailman pitää kehittyä tasapainoisemmin, jotta kaikki olisivat turvassa. Tähän YK on antanut kehikon – kestävän kehityksen tavoitteet, Agenda 2030. Tässä kehikossa ilmenee se, kuinka kehitys edellyttää moniulotteista onnistumista tasa-arvosta ja koulutuksesta köyhyyden poistamiseen.
Mitä yritykset voivat tehdä? On selvää, että ne teknologiset ratkaisut, joita kestävä kehitys edellyttää syntyvät yrityksissä. Energiantuotantoa, resurssitehokkuutta ja vähäpäästöisiä kuljetusratkaisuja koskevat konkreettiset teot eivät synny valtiollista tietä. Ne syntyvät ja toteutuvat yritysten kautta. Näistä innovaatioista meillä on Suomessa monia hyviä esimerkkejä.
Suomessa on myös hienot perinteet kestävän kehityksen politiikalle, kun se nähdään yhteisenä asiana. Kestävä kehitys ei koske vain valtiota, vaan sen toteuttamisessa ovat mukana niin kunnat, yritykset kuin kansalaisyhteiskunta. Tämä on malli, jota moni maa haluaisi seurata.
Jukka Salovaara
Suurlähettiläs, Suomen pysyvä edustaja YK:ssa
