YK:n pääsihteeri António Guterres piti koskettavan puheen ilmaston tilasta 2.12.2020. Hän muistutti siitä, että koronapandemian lisäksi elämme edelleen ilmastokriisissä, ja sen vastaiset toimet ovat nyt ensiarvoisen tärkeitä. Hän korosti kuitenkin myös sitä, että emme voi unohtaa luonnon monimuotoisuutta tai muita ympäristöongelmiamme ilmastotaistelussa.
Tänä syksynä olemmekin koronauutisten lisäksi saaneet lukea huolestuttavia uutisia luonnon tilasta. YK:n syyskuussa julkaisema biodiversiteettiraportti kertoo, ettemme ole saavuttaneet yhtäkään niistä tavoitteista, joita viimeiselle kymmenelle vuodelle oli luontokadon korjaamiseksi asetettu. WWF vahvisti Living Planet 2020 -raportillaan kuudennen sukupuuttoaallon olevan käynnissä, ja FAO:n mukaan hävitämme 10 miljoonaa hehtaaria metsää vuosittain. Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella, ja mikä on yritysten rooli?
Monimuotoisuuden merkitys
Biodiversiteetti tarkoittaa luonnon monimuotoisuutta. Se kertoo elollisen luonnon, esimerkiksi eri lajien, runsaudesta ja moninaisuudesta. Kaikilla ekosysteemin eri lajeilla on roolinsa ekosysteemissä, ja jonkun lajin katoaminen tai ilmestyminen ekosysteemiin vaikuttavat sen toimintaan. Monimuotoisuus parantaa ekosysteemien mahdollisuutta tarjota elämälle välttämättömiä palveluita, kuten puhdasta ilmaa, vettä ja ruokaa, ja luonnosta saatavia tuotteita. Biodiversiteetti on siis elämisen jatkumisen edellytys ja kestävän kehityksen kulmakivi.
Ilmastonmuutos ja biodiversiteetti ovat yhteydessä toisiinsa. Monimuotoinen ekosysteemi on vastustuskykyisempi ympäristön muutoksille ja toisaalta nopeat muutokset ympäristössä heikentävät lajien sopeutumista. Monimuotoisuuden heikentyminen kiihdyttää ilmastonmuutosta, ja päinvastoin. On esimerkiksi arvioitu, että jopa 90 % luontokadosta johtuu luonnonvarojen käytöstä. Tämä käyttö, eli luonnonvarojen prosessointi tuotteiksi, taas aiheuttaa noin 50 % globaaleista kasvihuonekaasupäästöistä.
Miten tämä kaikki sitten liittyy yrityksiin? Yllä mainittujen elämän edellytysten turvaamisen lisäksi luonnon monimuotoisuuteen panostaminen tuo myös liiketoimintamahdollisuuksia ja auttaa hallitsemaan riskejä. Kuluttajat ja yhteistyökumppanit edellyttävät ympäristöystävällisyyttä, uudet bisnesmallit tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia arvonluontiin, ja mikä tärkeintä, ympäristön kestävyyden huomioiva yritys menestyy myös tulevaisuudessa. Yli 50 % maailman BKT:sta on luonnosta riippuvainen ja luontokadolla on siis myös taloudellisia seurauksia. Investoinnit biodiversiteettiin tuovat taloudellista kilpailukykyä, kuten Hanna Mattila ja Jari Niemelä muistuttivat Helsingin Sanomien vieraskynässä 26.11.2020.
Mitä yritykset voivat biodiversiteetin eteen tehdä?
Biodiversiteetin ja ilmastonmuutoksen pitäisi olla läsnä jokaisessa yrityksessä tehtävässä päätöksessä ja strategian ytimessä. ’Business as usual’ ei ole enää vaihtoehto. Alla muutamia ajatuksia yrityksille pohdittavaksi.
-
Oman toiminnan jalanjälki, eli toiminnan kuormittavuus ympäristölle, on jo monille yrityksille tuttua. Eri asia on, mitä sillä tiedolla tehdään. Toiminnan kuormittavuuden laskeminen on hieno ja tarpeellinen ensimmäinen askel, mutta siitä saatavan tiedon pitäisi myös aiheuttaa käytännön toimia ja muutoksia yrityksen toimintaan. Olisi hyvä myös huomata, että hiilijalanjälki, eli toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, ei ole koko totuus. Kattavamman kuvan oman liiketoiminnan ympäristökuormituksesta saa esimerkiksi koko tuotteiden elinkaaren kattavilla materiaalijalanjälkilaskelmilla, joissa päästöjen lisäksi otetaan myös muut ympäristövaikutukset huomioon.
-
Oman toiminnan kädenjälki. Aina ei tarvitse keskittyä pelkästään negatiiviisin asioihin. Me kaikki yhteiskunnan toimijat vaikutamme myös positiivisesti, ja onkin hyvä miettiä niitä asioita omassa liiketoiminnassa, jotka tuovat hyötyjä. Yritys voi esimerkiksi tuottaa kädenjälkeä asiakkaalleen, eli tarjota jotain sellaista ratkaisua, jolla asiakas voi pienentää omaa jalanjälkeään. Ympäristönäkökulmasta yritykset voivat myös joiltakin osin pyrkiä regeneratiivisuuteen, eli siihen että oma toiminta luokin jotain uutta ja uudistaa ympäristöä. Tästä esimerkkinä toimii esimerkiksi sähkön tai lämmön tuotanto yli oman tarpeen uudistuvia energiamuotoja käyttäen, tai vaikka viherkatot tai muut kaupunkipuutarhat, jotka sitovat hiilidioksidia ja tukevat pölyttävien hyönteisten tärkeää työtä.
-
Kiertotalous ei varmasti ole uusi konsepti enää kenellekään. Sitä voisi kuitenkin ajatella kokonaisvaltaisemmin, sillä onhan se paljon muutakin kuin kierrätystä. Kiertotalouteen perustuvat liiketoimintamallit merkittävästi vähentävät yrityksen ympäristökuormitusta, koska ne vähentävät luonnonvarojen kulutusta ja jätteen määrää. Myös käytetyt, oman organisaation valmistamat tuotteet kannattaa nähdä mahdollisuutena, ei kilpailijana.
-
Yritykset tekevät huomattavaa tutkimus- ja kehitystyötä, josta on suuri hyöty myös ympäristöongelmien ratkaisuun. Varmistetaan kuitenkin, että tehtävät ratkaisut ovat luontoon perustuvia – emmehän halua ilmastoratkaisuja tehdessä luoda uusia ongelmia toisaalle. On myös hyvä aina muistaa, että investoinnit biodiversiteettiin tai ilmastoon ovat investointeja tulevaisuuteen: tätä työtä ei voi tehdä ilman pitkäjänteisyyttä ja vain lyhyen tähtäimen tuottoja ajatellen.
-
Kumppanuudet. Mikään yritys, valtio tai ihminen ei voi ratkaista näitä ongelmia yksin, ja yrityksetkin miettivät kumppanuuksiaan uudelleen. Voisiko suhtautumista kumppanuuksiin laajentaa entisestään? Ehkä kilpailijoidenkin kanssa voisi tehdä yhteistyötä joiltakin osin? Ei ole koskaan liian myöhäistä (tai liian aikaistakaan) hankkia tukea oman liiketoiminnan kehittämiseen. Esimerkiksi Global Compactin jäseniksi ovat tervetulleita kaikenlaiset, ja missä tahansa vaiheessa vastuullisuusmatkallaan olevat yritykset. Me opimme yhdessä.
Kuten António Guterres puheessaan sanoi, ”Making peace with nature is the defining task of the 21st century.” Nyt onkin korkea aika ottaa luonnon monimuotoisuus toden teolla julkiseen keskusteluun ja viedä keskustelut myös käytännön toimenpiteisiin. Samalla työskentelemme myös ilmastonmuutosta vastaan.
Raportteja ja työkaluja:
The State of the Global Climate 2020
EU Biodiversity Strategy for 2030
Science Based Targets initiative
Science Based Targets for Nature
Karoliina Koistila
Network Manager
Global Compact Network Finland
