Vastuullisuus on päivän megatrendi, joka tuntuu yritysten arjessa, vilahtelee poliitikkojen puheissa ja on yliopistotutkimuksenkin teemana. Ja nyt ollaan Euroopan unionissa ja Suomessakin pohtimassa sitä koskevaa pakottavaa sääntelyäkin.
Yritysvastuun juuret ovat kuitenkin vuosikymmeniä vanhat ja sen vahvuudet perustuvat yritysten kykyyn vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin itsesääntelyllä, joka on nopeampi ja tehokkaampi tapa reagoida muutoksiin kuin normien sääntely.
Suomalaisyrityksetkin ovat tukeutuneet yritysvastuun kehittämisessä kansainväliseen itsesääntelyyn, jossa keskeisellä sijalla on ollut Kansainvälisen kauppakamarin ICC:n suositukset ja YK:n vastuullisuussitoumus Global Compact, jonka merkitys on yhä kasvamassa.
Jo vuonna 1937 ICC laati ensimmäiset vastuullisen markkinoinnin periaatteet. Vuonna 1967 julkaistiin yksityisten yritysten eettiset periaatteet nimeltään ”ICC Charter for Private Enterprises”. ICC:n lahjonnanehkäisyä yrityksissä koskevat suositukset ilmestyivät 1977.
Uutta vauhtia valtioiden toimiin kestävässä kehityksessä toi kesäkuussa 1992 Rio de Janeirossa pidetty YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi, jossa 172 maata sopivat toimista kestävän kehityksen vahvistamiseksi. Pariisin ilmastosopimus ja EU:n tuore Vihreän kasvun suunnitelma ovatkin looginen askel tälle kehitykselle.
Jo Rion kokouksen aattona, vuonna 1991 yrityselämä osoitti edelläkävijyyttä, kun se julkisti Elinkeinoelämän kestävän kehityksen peruskirjan (ICC Business Charter for Sustainable Development), jonka nopeassa ajassa allekirjoitti maailmanlaajuisesti lähes 3000 yritystä ja järjestöä. Joukossa olivat maailman johtavat monikansalliset yritykset ja keskeiset suomalaisyrityksetkin. Peruskirjassa yritykset sitoutuivat ottamaan kestävän kehityksen ja ympäristön osaksi liiketoiminnan suunnittelua ja johtamista.
Global Compact kiteytti yritysvastuun monimuotoisuuden
Globalisaation vauhdin kiihtyessä kohti 2000-lukua mentäessä korostuivat ympäristön ohella sosiaaliset haasteet kuten työolot ja ihmisoikeudet, joihin yritykset törmäsivät eri maissa ja sääntelykulttuureissa. Tällöin apuun astui YK:n silloinen pääsihteeri Kofi Annan, joka visionäärinä ehdotti vuonna 1999 Maailman talousfoorumissa Davosissa yritysjohtajille sitoutumista YK:n yhteisiin arvoihin ja periaatteisiin.
Kofi Annan näki yksityisen sektorin keskeisen roolin kehityksessä jo ennen kuin siitä tuli valtavirran ajattelua. Vaikka valtioiden pitäisi noudattaa yhteisiä kansainvälisiä sitoumuksia ja saattaa ne osaksi kansallisia lakeja, on todellisuus yhä kaukana siitä. Kofi Annanin aloitteen pohjalta YK kutsui vuonna 2000 yrityksiä sitoutumaan Global Compact -vastuullisuusaloitteeseen.
Alusta alkaen Global Compact on tarjonnut yrityksille yksinkertaiset toimintaperiaatteet kunnioittaa YK:n linjaamalla tavalla ihmisoikeuksia, työoloja ja ympäristöä sekä ehkäistä korruptiota liiketoiminnassa riippumatta missä maassa ja millaisten lakien alla ne toimivat.
Kun vuonna 2015 vielä YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (Sustainable Development Goals, SDG) otettiin olennaiseksi osaksi Global Compact -aloitteen käytännön toteuttamista yrityksissä, on yrityksillä ollut tarjolla monipuolinen työkalu siihen, kuinka ne voivat toteuttaa liiketoimintaansa maailmanlaajuisesti taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologiset hyväksyttävällä tavalla kohdemaasta riippumatta.
Tänä päivänä Global Compact on ajankohtaisempi kuin koskaan. Yrityksen sitoutuminen kansainväliseen, YK:n aloitteeseen on vahva signaali valtioille, toisille yrityksille, kilpailijoille ja kumppaneille sekä sijoittajille ja asiakkaille yrityksen aidosta halusta toimia vastuullisesti ja arvopohjaisesti kaikissa olosuhteissa, Global Compact onkin saavuttanut megasuosion yritysten keskuudessa - mukana on nyt 162 maasta lähes 14 000 yritystä sekä yli 3000 muuta yhteiskunnallista toimijaa, ammattiliittoa ja tutkimuslaitosta.
Suomi heräsi viiveellä Global Compactin hyötyihin
Suomessa Global Compact on saavuttanut laajempaa suosiota yritysten keskuudessa vasta viime vuosina. Kun vuonna 2000 Global Compact -aloite esiteltiin Katajanokalla ulkoministeriön toimesta, oli sali täynnä virkamiehiä ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Yrityselämästä paikan päällä olivat ainoastaan Keskon silloinen yritysvastuujohtaja Jouko Kuisma ja allekirjoittanut ICC:n edustajana.
Startti ei ollut täysi onnistunut, mutta toki merkittävät vientiyrityksemme alkoivat pikku hiljaa sitoutua aloitteeseen – ensin 2001 Nokia, sitten 2002 StoraEnso, 2003 UPM ja Metsä Group, 2004 Nordea ja 2007 Kesko. Tänä päivänä Suomesta 155 toimijaa on sitoutunut tähän YK-aloitteeseen, kun Tanskassa määrä on 493, Ruotsissa ja Norjassakin yli 400.
Suomalaisyritysten kynnys tällaisiin sitoumuksiin on korkealla, sillä ne haluavat tarkoin harkita, mitä se edellyttää yrityksiltä käytännössä. Pidän hyvänä suomalaisyritysten huolellista valmistautumista Global Compact -velvoitteisiin, mutta joskus rima on asetettu liiankin korkealle.
Onneksi vuoden 2020 alusta aloittanut Global Compact Network Finland ry on Lenita Toivakan johdolla saanut yrityksiä hereille ja tutustumaan Global Compact -aloitteen tarjoamaan laajaan lisäarvoon yrityksille. Toki tekemistä vielä riittää uudella pääsihteeri Anna-Kaisa Auvisella Global Compact -sanoman jalkauttamiseksi laajemmin Suomen yrityskenttään.
Aikaa kestävä Global Compact kiteyttää olennaisen vastuullisuudesta
Global Compactin merkitys tulee kasvamaan ja korostumaan maailmantaloudessa riskien kasvaessa ja muuttaessa muotoaan. Aloitteen käyttökelpoisuus perustuu puolueettomaan, YK-lähtöiseen, globaaliin luonteeseen ja toisaalta sen yksinkertaisuuteen. Kansainvälisten yritysten mukaan sijoittajat ja työntekijät ovat ottaneet sen hyvin vastaan, kuulemma paremmin kuin ”pääkonttorin laatimat sisäiset toimintaohjeet”.
Yrityksen vapaaehtoinen sitoutuminen Global Compact -aloitteiseen on vahva viesti yrityksen arvopohjasta ja edelläkävijyydestä. Global Compact on oiva työkalu yrityksille niiden pitkällä marssilla yritysvastuun monimuotoisella tiellä – niin Suomessa kuin maailmalla.
Kansainvälinen kauppakamari ICC on ollut vuodesta 2000 alkaen YK:n kumppani Global Compact -aloitteen jalkauttamisessa maailmanlaajuisesti yritysten keskuudessa. Suomessa ICC Suomi koordinoi yritysten Global Compact -yhteistyötä, kunnes Global Compact Network Finland ry käynnisti toimintansa 1.1.2020.
Timo Vuori
maajohtaja
Kansainvälinen kauppakamari ICC
