Yritysten ihmisoikeusvastuuseen liittyvien toimien ja niistä käytävän keskustelun viitekehyksenä on viimeisen vuosikymmenen aikana ollut ensisijaisesti YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet. Nämä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuonna 2011 hyväksytyt periaatteet ovat selkiyttäneet, mistä yritysten ihmisoikeusvastuussa on kyse ja mitkä ovat valtioiden ja yritysten tähän liittyvät roolit, vastuut ja velvollisuudet. Vaikka valtioilla on ensisijainen velvollisuus ihmisoikeuksien suojelemisesta, yrityksiltä odotetaan sekä sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liiketoiminnassaan että asianmukaisia toimia kielteisten ihmisoikeusvaikutustensa ennaltaehkäisemiseksi, lieventämiseksi ja korjaamiseksi.
Tammikuussa julkaistut Suomalaisyritysten ihmisoikeussuoriutumisen tila (SIHTI) -selvityshankkeen tulokset osoittavat, että YK:n ohjaavat periaatteet on enenevässä määrin huomioitu myös suomalaisyrityksissä. Tämä näkyy etenkin siinä, että valtaosa selvityksessä tarkastelluista yrityksestä (70/78) oli ainakin yleisellä tasolla julkisesti sitoutunut ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Vaikka järjestelmällisessä sitoutumisessa esim. työntekijöiden ihmisoikeuksiin on vielä varsin paljon aukkoja, indikoi ihmisoikeuksien huomioiminen yritysten johdon hyväksymissä toimintaperiaatteissa ja muissa linjauksissa yritysten halukkuutta ottaa ihmisoikeusnäkökulma huomioon liiketoiminnoissaan.
SIHTI-selvityksen tulokset osoittavat kuitenkin väistämättä sen, että käytännön tasolla ihmisoikeusvastuun ja sen seurannan järjestelmällinen integrointi osaksi yritysten ydintoimintoja on suurelta osin vielä varsin varhaisessa vaiheessa. Suurella enemmistöllä SIHTI-hankkeessa tarkastelluista yrityksistä YK:n ohjaavissa periaatteissa määritelty ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessi puuttui vielä täysin (41/78) tai se oli vielä aloitusvaiheessa (16/78).
Ihmisoikeusvastuussa on pohjimmiltaan kyse siitä, että kaikilla yrityksillä tulee olla ajantasainen ymmärrys oman liiketoimintansa mahdollisista kielteisistä vaikutuksista etenkin haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elämään ja hyvinvointiin sekä siten valmius ensisijaisesti ennaltaehkäistä näiden vaikutusten toteutumista. Ensimmäisenä askeleena ihmisoikeushuolellisuusvelvoitteen toimeenpanossa onkin käytännönläheinen kartoitus, jonka avulla saadaan kokonaiskuva siitä, mihin ihmisryhmiin yrityksen liiketoiminnalla kokonaisuudessaan tai sen jollain osa-alueella voisi olisi olla suoria tai epäsuoria kielteisiä vaikutuksia. Kansainvälisesti hyväksytyt ihmisoikeusnormit antavat tässä tarkastelussa mittapuun sille, milloin kyse on ihmisoikeusriskeistä. Vaikka kartoitus esim. aiempien tietojen perusteella ymmärrettävästi ja syystäkin halutaan usein kohdistaa ns. riskimaihin, ei tässä vaiheessa tulisi kuitenkaan unohtaa liiketoiminnan vaikutusten kartoittamista myös Suomessa tai muissa ns. matalan riskin maissa.
Kartoitus konkretisoi yrityksen ihmisoikeusriskit ja ohjaa ihmisoikeusvastuuseen liittyvää kehittämistyötä (esim. koulutukset työntekijöille). Samanaikaisesti se antaa suuntaviivat sille, millä liiketoiminnan osa-alueilla ja missä kysymyksissä ihmisoikeusriskejä ja -vaikutuksia tulisi arvioida tarkemmin ja ryhtyä toimiin niiden ennaltaehkäisemiseksi ja lieventämiseksi.
Ihmisoikeusvastuun toimeenpano kuuluu jokaiselle yritykselle. Se pitäisi nähdä luonnollisena osana yritysten vastuullisuustyötä, jota pitää suunnitella ja resursoida samalla tavalla kuin muitakin vastuullisuustoimia, eikä kynnystä käytännön toimiin ryhtymiselle tulisi nostaa liian korkealle. Vaikka ulkopuolinen ihmisoikeusasiantuntemus saattaa olla tarpeen, luo yritysten vahva omaan liiketoimintaansa ja sen vaikutuksiin liittyvä asiantuntemus keskeisen perustan ihmisoikeusvastuun toteutumiselle.
Tervetuloa mukaan Global Compact Network Finlandin järjestämään webinaariin tiistaina 30.3. klo 15–17 kuulemaan ja keskustelemaan lisää siitä, kuinka lähteä konkreettisesti liikkeelle ihmisoikeusvastuun käytäntöön viemisessä.
Jaana Vormisto, FIANT Consulting Oy
Elina Tran-Nguyen, FIANT Consulting Oy
Suvi Halttula, 3bility Consulting
