Kuva: Suomen YK-nuoret
Suomen YK-nuoret järjesti toukokuussa 2021 etävierailun Global Compact Network Finlandiin, jonka aikana keskustelimme laajasti yritysvastuusta, UN Global Compact -verkostosta sekä paikallisverkoston tavoitteista ja toiminnasta. Onnistuneen ja osallistujilta paljon positiivista palautetta keränneen tapahtuman jälkeen Global Compact Network Finland tiedusteli kiinnostustamme tämän blogitekstin kirjoittamiseen, ja tartuimme tarjoukseen innolla, sillä näimme sen hienona mahdollisuutena nostaa nuorten ääntä kuuluviin meille uudella areenalla ja lisätä yhteistyötä suomalaisen YK-toimijaverkoston kanssa.
Erityisesti tänään, kansainvälisenä nuorison päivänä 12.8., nuorten äänen kuunteleminen on tavallistakin ajankohtaisempaa. Vuodesta 2000 vietetyn päivän tarkoituksena on nostaa esille nuorten keskeistä roolia globaalien ongelmien ratkomisessa ja innovaatioiden luomisessa. Tämän vuoden teemana on Transforming Food Systems: Youth Innovation for Human and Planetary Health, joka syntyi nuorten ja päättäjien välisessä dialogissa YK:n talous- ja sosiaalineuvoston (ECOSOC) Youth Forumin yhteydessä huhtikuussa 2021. Koronapandemian vuoksi tilaisuus järjestettiin etäyhteyksin, mikä mahdollisti turvallisen osallistumisen ympäri maailmaa. Näinä aikoina nuorten äänen saaminen kuuluville onkin noussut yhä tärkeämmäksi, sillä pandemia on muuttanut nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia monin tavoin. Vaikka keskustelu- ja vaikuttamistilaisuuksien siirtyminen yhä etenevissä määrin etäyhteyksien välityksellä tapahtuviksi on luonut uusia mahdollisuuksia, muutos on myös syventänyt epätasa-arvoisia rakenteita korostamalla jo olemassa olevien verkostojen sekä tietoverkkojen laadun ja levinneisyyden merkitystä.
Youth Forum on kuitenkin hyvä esimerkki siitä, että nuoria kiinnostaa osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun, globaalien ongelmien luovaan ratkaisemiseen sekä päätöksentekoon. Kun Suomessa nuorilta on kysytty vaikuttamisesta, kuluttamisesta tai politiikasta, käy vastauksista ilmi aito kiinnostus aiheita kohtaan. Nuoret käyvät vilkasta keskustelua verkkoalustoilla ja vaikuttavat jakamalla, tykkäämällä, kommentoimalla ja itse julkaisemalla. Esimerkiksi kansalaisaloitteet saavatkin nuorilta paljon huomiota ja esimerkiksi somevaikuttajilla on suuri rooli nuorten ostopäätöksiin. On myös laajalti tutkittu, että kotimaisuudella, eettisyydellä ja ekologisuudella on kasvava merkitys nuorten valinnoissa.
Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovatkin nuorille tärkeitä teemoja, ja nuorten kiinnostus ja halu panostaa aktiivisesti yhteisiin asioihin on voimavara, jota tulisi hyödyntää entistä tehokkaammin. Ellei nuoria kuulla aidosti ja elleivät nuoret pääse osallistumaan päätöksentekoon, jää heissä piilevä voimavara kuitenkin käyttämättä. Nuorten ääntä onkin pyritty saamaan kuuluville entistä vahvemmin esimerkiksi Ilmastonmuutosvoima-projektien, Nuorten Agenda2030 -ryhmän sekä nuorten ilmastodelegaatin luottamustoimen kautta. Eräänä konkreettisena nuorten vaikuttamistoimena voidaan myös mainita tuore Suomen YK-nuorten sekä Nuorten Agenda2030 -ryhmän yhteistyönä toteuttama ja lukuisten nuorisojärjestöjen allekirjoittama Ilmastolakikannanotto, joka sittemmin johti keskusteluun aiheesta Suomen pääministerin kanssa. Vaikka nuorten ääni tosiaan jo kuuluukin keskustelussa monista vastuullisuuden ja kestävän kehityksen teemoista, päätöksentekopöydissä nuoret ovat usein yhä aliedustettuja, vaikka nyt tehtävillä päätöksillä rakennetaan maailmaa, jossa nuoret tulevaisuudessa elävät. Nuorten aktiivisista toimista ja keskustelusta huolimatta nuorten ääni voikin hukkua matkalla keskustelusta varsinaiseen päätöksentekoon. Mutta mistä nuorten aliedustus päätöksentekopöydissä sitten johtuu?
Nuorten aliedustuksesta päätöksentekofoorumeilla puhuttaessa vedotaan usein kiinnostuksen puutteeseen ja eräänä esimerkkinä tästä käytetään nuorten alhaista äänestysaktiivisuutta. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus. Osallistuminen päätöksentekoon nähdään usein pelkästään aikuisten silmin eivätkä nuorten tavat vaikuttaa ja osallistua saa yhtäläistä huomiota. Jos osallistumisen tapoina ja kiinnostuksen mittareina käytetään vain aikuisten tapoja ja määritelmiä kuten äänestysaktiivisuutta tai vaaliehdokkuutta, ei ole ihmekään, jos nuorten kiinnostus näyttää alhaiselta. Aikuisten vaikuttamiskeinot voivat tuntua nuorista vierailta, ja rakentaa osaltaan entistä syvempää kuilua nuorten ja aikuisten välille. Toisaalta ne rohkeat nuoret, jotka uskaltavat lähteä mukaan politiikkaan, saavat usein osakseen ankaraa kritiikkiä, arvostelua, aliarviointia, häirintää ja jopa uhkailua.
Nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämisen tarve on noteerattu jo monella sektorilla, mutta toistaiseksi mahdollisuuksia ei ole monille, sillä uudetkin keinot keskittyvät usein jo valmiiksi aktiivisten nuorten osallistamiseen ja olemassa olevien verkostojen vahvistamiseen. Ratkaisuja ja uusia mahdollisuuksia pohdittaessa niitä tulisikin etsiä myös perinteisen vaikuttamiskeinolaatikon ulkopuolelta, jotta hiljaisimpienkin äänet saataisiin paremmin kuuluviin ja hekin saisivat aidon mahdollisuuden osallistua. Dialogin merkitystä eri sukupolvien ja eri taustoista tulevien nuorten ja aikuisten välillä tulisi korostaa, jotta ymmärrys myös toisenlaisista vaikuttamisen tavoista syvenisi ja kuilu nuorten ja aikuisten maailmojen välillä saataisiin kapenemaan.
On kuitenkin niin, että vaikka kaikkien nuorten ääni ei kenties kuulukaan vielä kaikilla areenoilla täydellä volyymilla, nuorten esittämät vahvat kannanotot ja vaatimukset kestävän tulevaisuuden rakentamisesta kertovat tahdosta ja taidosta osallistua kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Nuorten intoa ja potentiaalia innovoida tuoreita ratkaisuja uusiin haasteisiin tulisikin hyödyntää yhä tehokkaammin niin yritysmaailmassa kuin erilaisilla päätöksentekofoorumeillakin esimerkiksi toteuttamalla nuorten kanssa erilaisia innovointiprojekteja, joiden avulla voitaisiin yhdessä rakentaa vastuullisempaa ja kestävämpää maailmaa. Tilaisuus tilaisuudelta (ja blogiteksti blogitekstiltä) nuorten ääni kuuluu yhteiskunnassa yhä vahvemmin ja mikäli nuoret voivat asioihin vaikuttaa, tulevaisuuden maailma tullaan rakentamaan kestävälle ja vastuulliselle pohjalle.
Jasmina Ahonen
varapuheenjohtaja, Suomen YK-nuoret
Sannimari Veini
nuoret ja vaikuttaminen -koordinaattori, Suomen YK-nuoret
Suomen YK-nuoret on valtakunnallinen vuonna 1965 perustettu nuorisojärjestö, joka toimii kattojärjestönä kuudelle paikallisyhdistykselle. Suomen YK-nuoret pyrkii luomaan nuorille aitoja vaikuttamismahdollisuuksia ja levittämään tietoa YK:n toiminnasta, tavoitteista ja globaaleista kysymyksistä erityisesti nuorten ja opiskelijoiden keskuudessa niin kansallisella kuin globaalillakin tasolla.
