Suoraan sisältöön

Yritykset ja rahoitussektori kiinnittävät yhä enemmän huomiota taloudellisen tuloksentekokyvyn lisäksi niihin yritysten toimintoihin, joiden taloudellisia vaikutuksia ei voi suoraan mitata. Vaikuttimia ovat olleet niin sidosryhmien luoma paine ja yleisen tietoisuuden lisääntyminen, kuin ymmärrys siitä, että työnantajamielikuvan kirkastaminen houkuttelee ja sitouttaa osaavaa työvoimaa.  

Yritykset ovat alkaneet luoda kestävän kehityksen strategioita. Taloudellisten tunnuslukujen seuraamisen ja raportoinnin lisäksi kestävän kehityksen tavoitteet ja tulokset on syytä saattaa päivänvaloon ja tarkasteltavaksi. Suomalaiset suuryhtiöt toimivat pioneereina tässäkin. Ne luovat käytänteitä, joita pk-sektorimme voi soveltaa koestettuina oppeina omiin toimintoihinsa. 

Kilpailu kiristyy, ja kansainvälisissä tarjouskilpailussa Suomi kilpailee ulkomaisia yrityksiä vastaan. Pandemian pitkittyessä globalisaation vanavedessä syntynyt kasvu on alkanut hidastua, mutta valtiolliset elvytysmekanismit synnyttävät runsaasti uusia kauppa-aihioita.  Pelkästään Yhdysvalloissa edustajainhuone hyväksyi vastikään 1,9 biljoonan, siis 1.900.000.000.000,00 dollarin elvytyspaketin joulukuussa julkistetun paketin jatkoksi. Vaikka suuri osa tuesta ohjautuu kotimaisen kulutuksen tukemiseen ja näin paikallisen teollisuuden ja palveluiden tarpeisiin, se avaa mielenkiintoisia kohteita myös suomalaisyrityksille. Vastaavia tukipaketteja tehdään muuallakin. Rahan ja markkinan uusjako on käynnissä, ja siinä on hyvä olla mukana.

Tiedostamme siis markkinoiden mahdollisuudet. Pandemia kohtelee toimialoja eri tavoin, joten yritykset hakevat uusia asiakkaita rohkeammin, tavoitteenaan kasvattaa kutistunutta markkinaa ja laajentua uusille kentille. Haluan lausua kiitokset suomalaisyrittäjille ja -yrityksille. Osaamme varsin hyvin huomioida ulkomaankaupan riskit ja operoida turvallisesti. Pystymme muuttamaan riskienhallintastrategian kilpailueduksemme. Mutta kuinka voisimme parantaa osumatarkkuutta myynnissä ja asiakaskokemuksessa? 

Suuntaa näyttävät yritykset, jotka ovat omaksuneet kaupankäynnissään kestävän kehityksen periaatteet ja tehneet niistä arvonlisää tuottavan funktion. Ei ole sattumaa, että yhtiöt, jotka elävät CSR-arvojen (Corporate Social Responsibility) mukaisesti, raportoivat yhä parempia kannattavuuslukuja. Vastuulliset yritykset kestävät pörssinotkahduksia verrokkejaan paremmin ylläpitäen ja kasvattaen arvoaan. 

Ketteränä kansakuntana meidän tulee hyödyntää momentum.

Parhaiten teemme sen, kun implementoimme kestävän kehityksen periaatteet yrityksen strategiaan ja osaksi toimitus- ja arvoketjua.  Kun vielä sitoutamme sekä työntekijät että asiakkaat pitkäjänteisesti ja rakentavasti, luomme vakaan peruskiven liiketoiminnalle. Eikä ajatus rajoitu tähän; yrityksen arvostus ja maine kasvavat suorassa suhteessa. Joten ajatus pohdittavaksi katteita laskevalle ja tarjousta laativalle yrittäjälle: Sen lisäksi, että kerrot kuinka ylivertainen tuotteesi ja siihen liittyvä palvelukokonaisuus on, huolehdi, että yrityksesi kestävän toiminnan periaatteet saavat ansaitsemansa paikan tarjouksessasi – näin panoksesi saa arvonlisää ja kestää tarkastelun missä tahansa foorumissa, maasta tai kohteesta riippumatta. 

Ajatuksen voi kääntää myös päinvastaiseksi; jos yritys ei huomioi kestävän kehityksen teemoja viestinnässään, se antaa signaalin siitä, ettei arvoja ole jalkautettu käytäntöön. Voidaankin hyvällä syyllä tehdä kaksi johtopäätöstä:

  1. CSR-strategian tulee olla trendikkään teorian sijaan konkreettinen osa yrityksen toimintaa
  2. CSR ei saa olla vain markkinointiosaston teema.

Strategia kattaa koko yrityksen henkilökunnan ja toimintatavan, mukaan lukien toimitusketjut ja alihankkijat.

Meidän suomalaisten vahvuus on oma pieni ja sisukas kansakuntamme täällä Euroopan laidalla. Yhtenäinen kansa, jonka on aina pitänyt omaksua muiden maiden tavat ja keskinäinen yhteistyö pärjätäksemme kaupassa. Maailma ei tältä osin muuksi muutu, joten käännetään nämä fundamentit eduksemme. Tehdään Suomesta yhdessä kestävän kehityksen tunnistettu ja tunnustettu suunnannäyttäjänä ja pioneeri – kokoamme suurempi maailmalla!


Jukka Kuusala
Head of Corporate Banking
Handelsbanken

Jaa kirjoitus

Uusimmat kirjoitukset