Kuvaaja: Miikka Pirinen, Sitra
Ihmiskunta on vauraampi kuin koskaan, mutta samalla luonnon monimuotoisuus hupenee nopeammin kuin kertaakaan ihmiskunnan historiassa. Seuraukset ovat vakavat ja kauaskantoiset paitsi ihmisen terveyden ja elannon, myös talouden näkökulmasta. Näin todettiin helmikuussa julkaistussa, kokeneen brittiläisen taloustieteilijän Partha Dasguptan raportissa.
Nyt tarvitsemme systeemisen muutoksen, jotta sekä talous että luonto vahvistuisivat samanaikaisesti. Tähän saakka taloutemme on kasvanut luontopääoman kustannuksella. Muistammeko, että riippuvuutemme luonnosta on koko ihmiselämän syvintä ydintä? Luonto antaa meille raaka-aineita, ruokaa, puhdasta vettä ja energiaa. Luonnossa saamme levähtää, harrastaa ja rauhoittua.
Välttämätön muutos vaatii uusia voimia
Luonnolla on kiistaton itseisarvonsa, ja siksi sen saattaminen entistä vahvemmin markkinatalouden piiriin voi helposti tuntua arvottomalta. Luonnon itseisarvon kokeminen ei kuitenkaan toistaiseksi ole ollut riittävä voima luonnon turvaamiseksi. Vaikka luonnon kestokyvyn kustannuksella tavoiteltu talouskasvu kohtaakin Dasguptan mukaan planetaariset rajansa, juuri talouden mekanismit ovat niitä, joiden avulla välttämätön muutos voi olla mahdollinen.
Jos emme onnistu uudistamaan taloutta niin, että luonnon monimuotoisuus vahvistuu, vaihtoehdoiksi jäävät joko luontokadon eteneminen ja siitä aiheutuvien ongelmien lisääntyminen tai talouskasvusta luopuminen. Päämääränä tulee siis olla talouden kytkeminen irti luontokadosta. Tämä edellyttää markkinoiden ja muiden toimintamallien kehittämistä luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
Luontokadon vaikutukset ilmentyvät kuin salaa kumuloituen pitkällä aikavälillä. Juuri välittömien vaikutusten puute sokaisee. Toisaalta toisen salakavalasti hiipivän muutoksen, ilmastokriisin torjunnassa yritykset, valtiot ja kansalaiset ovat lähteneet liikkeelle välttääkseen suuremman katastrofin tulevaisuudessa. Tämä rohkaisee ajattelemaan, että voisimme toimia myös luontokadon estämiseksi.
Ilmastonmuutokseen verrattuna luontokato on enemmän paikallinen ongelma. Jos pölyttäjät häviävät pääkaupunkiseudulta, emme voi siitä syyttää toisia maita. Se on oman toimintamme seurausta. Näin ollen myös ratkaisut ovat monesti paikallisia.
Tutkijat ovat tuottaneet tietoa luonnosta luontokadosta jo pitkään. Asia ei ole siis uusi. Viesti ei vain ole tavoittanut laajempaa yleisöä. Ratkaisujen ja uusien toimintamallien löytäminen vaatii laajempaa tietoisuutta ja yhteistyötä uusien toimien kehittämiseen. Syyllisten etsimisen sijaan tarvitsemme ratkaisuja. Ratkaisujen tuojia voivat olla muun muassa kunnat, valtio, kuluttajat, viljelijät ja teollisuus.
Ensimmäiseksi edelläkävijäratkaisut jakoon
Yrityselämä tarjoaa erittäin mielenkiintoisia esimerkkejä edelläkävijöistä, joissa taloudellinen menestyminen ja luonnon vahvistaminen on yhdistetty. Huomiomme ja kannustuksemme tulee kiinnittää näihin, ja parhaita käytäntöjä tulee aktiivisesti levittää ja kehittää.
Teknologiateollisuus on ensimmäisenä toimialana Suomessa sitoutunut siihen, että alan toiminnan vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen tullaan kääntämään positiivisiksi. Samanlainen sitoumus ja toimintaohjelma on metsäyhtiöistä UPM:llä yhtiön Suomessa omistamia metsiä koskien. Kivipohjaisia rakennusmateriaaleja valmistava Rudus tarjoaa erinomaisia esimerkkejä siitä, miten aiemmin luonto- ja mainehaittoina koetut ympäristövaikutukset voidaan kääntää sekä luonnon että yrityksen näkökulmasta menestystekijöiksi.
Suomalainen Carbon action -hanke on luonut kannustavan esimerkin siitä, kuinka viljelykäytäntöjä muuttamalla on mahdollista vahvistaa monimuotoisuutta, lisätä hiilensidontaa sekä mahdollisesti myös kasvattaa satoa ja tulovirtaa.
Myös rahoitusmarkkinat on kiinnostumassa luontokadon pysäyttämisestä osana kehittyvää vastuullisen sijoittamisen toimintaa. Luontokatoon liittyvien riskien tunnistaminen ja monimuotoisuuden mittaaminen kaipaavat vielä uusia työkaluja.
Tulevaisuustalo mukana kiihdyttämässä kehitystä
Luontokadon pysäyttäminen on myös Sitran toiminnan keskiössä. Kehitämme ja kokeilemme ennakkoluulottomasti erilaisia työkaluja yhteistyötahojen kanssa. Ei nettohävikkiä luonnolle -periaate, ekologinen kompensaatio, luontojalanjälki ja visio luontoviisaasta Suomesta ovat esimerkkejä luontoomme liittyvistä teemoista, joissa Sitra on mukana.
Uskon, että asia on ratkaistavissa, vaikka haaste on kova. Tärkeää on, että laajennamme yhteistyötä ja etsimme uusia toimintatapoja samaan tapaan kuin olemme toimineet ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja kiertotalouden edistämisessä.
Jyrki Katainen
yliasiamies
Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
