Siina Hara, Airam: Keskeneräisyyttä ei kannata pelätä vastuullisuustyöstä raportoidessa

Vastuullisuusraportointi tulee eteen yhä useammassa organisaatiossa ensimmäistä kertaa. Asiakkaat ja sijoittajat haluavat vertailukelpoista tietoa siitä, mitä yritykset vastuullisuuden osalta tekevät. EU:n tulevan kestävyysraportointidirektiivin myötä vapaaehtoisista ja -muotoisista vastuullisuuskatsauksista ollaan siirtymässä määrämuotoisempaan, lakisääteiseen kestävyysraportointiin. Samanaikaisesti myös Global Compactilla on käynnissä mittava raportointiuudistus. Ensi keväänä Global Compactin jäsenet kertovat vuoden 2022 vastuullisuustyöstään yhtenäisellä raportointimallilla sen sijaan, että itse vapaasti valitsevat raportointitapansa.

Kokemuksesta tiedän, että pienemmissä yrityksissä isot uudistukset voivat nostaa pulssia. Vaatiiko raportointi valtavasti aikaa? Löytyykö tarvittavia tietoja? Entä, jos vastuullisuustyön alkutaipaleelta ei vielä ole paljon kerrottavaa? Nämä ja joukko muita kysymyksiä mielessäni ryhdyin viime keväänä tuoreena airamilaisena koostamaan uuden Communication on Progress (CoP) -mallin mukaista vastuullisuusraporttia. Raportti olisi lajiaan ensimmäinen, koska yritys oli liittynyt Global Compactiin vasta vuotta aiemmin, eikä lakisääteisiä tai muita velvoitteita vastuullisuusraportointiin ollut Airamiin pk-perheyrityksenä aiemmin kohdistunut. 

Oli helppo lähteä Early Adopters -ohjelmaan koeponnistamaan uutta raportointimallia: uudistus olisi joka tapauksessa tulossa, ja olin utelias näkemään, miltä odotettu raportointimalli näyttäisi. Nyt, kun ensimmäinen raporttimme on ulkona, haluan jakaa joitakin kokemuksiani uudesta CoP-raportoinnista ensi kertaa vastuullisuusasioistaan raportoivan pk-yrityksen näkökulmasta. 

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty

CoP-raportointiin ja sen ohjeistukseen tutustumiseen kannattaa varata aikaa ja suunnitella toteutus sen mukaisesti. Mitä tarkalleen ottaen kysytään? Onko tietoa jo olemassa? Jos ei, miten sitä voisi saada? 

Ei auta kiistää: raportointi vie aikaa, erityisesti ensikertalaiselta. Yksittäinen luku tai rasti ruudussa voi edellyttää melkoista selvitystyötä. Kokonaisuus vaatii paitsi useamman henkilön työpanosta, todennäköisesti myös muutoksia dokumentointitapoihin ja järjestelmiin, joiden avulla kerätä tietoa. Airamilla osa tiedoista löytyi helposti olemassa olevista järjestelmistä, osa vaati enemmän käsittelyä ja osa tiedonkeruumenetelmistä on vasta rakenteilla. Meillä työhön tarvittiin lisäkseni IT-, kiinteistö-, talous- ja HR-väkeä. Raportoinnin bonushyöty onkin, että vastuullisuusasioista syntyy uudenlaista keskustelua omassa talossa.

Sitä saat, mitä raportoit

Kokemukseni perusteella uusi CoP-raportti on ensi kertaa raportoivalle yritykselle pätevä työkalu kartoittaa nykytilannetta. Kysymyspatteristoon vastaaminen auttoi hahmottamaan, missä asioissa ollaan jo hyvässä vauhdissa ja mihin olisi hyvä panostaa. Koska CoP-raportista on tehty lähtökohtaisesti sama kaikille yrityksille toimialasta ja organisaation koosta riippumatta, se on yleispätevä lista kysymyksiä, joita joka bisneksessä olisi hyvä ottaa huomioon ihmis- ja työelämän oikeuksien, ympäristönsuojelun ja korruption vastaisuuden osalta. 

Raportointi auttoi myös tunnistamaan ne kohdat, joihin organisaatiomme olisi hyvä asettaa konkreettisia tavoitteita Global Compact -sitoumuksen edistämiseksi. Osa CoP-raportoinnissa käytettävistä indikaattoreista otettiin käyttöön ensisijaisiksi vastuullisuustyön mittareiksi. Pyörää ei tarvitse keksiä monta kertaa.

Vastuullisuus ammattimaistuu koko ajan

CoP-raportti hyödyntää vakiintuneita standardeja ja viitekehikoita, kuten GRI-raportoinnin indikaattoreita ja GHG-protokollan mukaista päästölaskentaa. Tämä helpottaa tietojen vertailtavuutta ja työmäärää moneen suuntaan raportoivissa yrityksissä, mutta vaatii raportoijalta perehtymistä joukkoon vakiintuneita vastuullisuusraportoinnin sisältöjä, tapoja ja termejä. Monessa pienessä yrityksessä ei ole välttämättä valmiiksi osaamista, jota asian haltuunottoon tarvitaan. Tekemällä tämänkin taidon oppii, mutta osaamista on mahdollista hankkia myös ostamalla konsulttityötä, rekrytoimalla tai kouluttautumalla. Global Compactin ohjeilla pääsee hyvään vauhtiin!

Lakisääteisiin velvoitteisiin valmistautuminen

Airam on yksi yrityksistä, joita tuleva EU:n kestävyysraportointidirektiivi (CSRD) velvoittaa parin vuoden päästä raportoimaan yritysvastuusta. Meille vapaaehtoinen CoP-raportointi on hyvää valmistautumista lakisääteisiin velvoitteisiin, sillä teemat ja indikaattorit ovat näissä yhteneväisiä.

Keskeneräisyyttä ei kannata pelätä! 

Kestoteema vastuullisuusviestinnässä tuntuu olevan, kannattaako tavoitteista ja tekemisestä kertoa ennen kuin jotain suurta ja mahtavaa on saavutettu. Viherpesun ja kritiikkitulvan pelossa jätetään mieluummin kertomatta otetuista askelista ja siitä, missä ollaan nyt. Vastauksena tähän lainaan jotakuta viisaampaa: vastuullisuus on matka, joka ei koskaan pääty, joten tällä taipaleella olemme kaikki keskeneräisiä. CoP-raportti on yksi keino tehdä matkaa näkyväksi sekä raportoijalle että sidosryhmille. 

Yhteenvetona sanoisin, että vaikka CoP-raportointi vaatii resursseja, se myös tukee vastuullisuustyötä. Haluan rohkaista erityisesti teitä ensi kertaa raportoivia: tämäkin kakku syödään pala kerrallaan.