Riikka Leppänen, Sitra: Reilun siirtymän strategia ja neljä muuta vinkkiä sosiaalisesti kestävään kiertotalouteen

Kun yritykset kirittävät juoksuaan kohti kiertotaloutta, ne perinteisesti puhuvat taloudesta tai teknologiasta: miten paljon kasvua kiertotalous voi luoda tai millaista teknologiaa muutos vaatii? Yhteiskunnalliset ja sosiaaliset vaikutukset ovat kuitenkin vähintään yhtä tärkeitä.

Juuri nyt yritysten kannattaakin miettiä, miten kiertotalousratkaisut vaikuttavat ihmisten arkeen yrityksen omissa toimistoissa tai tuotantolaitoksissa, tai laajemmin toimitusketjuissa. Mikä muuttuu ja mikä pysyy ennallaan?

Kiertotalous tarjoaa vaihtoehdon nykyiselle luonnonvarojen ylikulutukseen perustuvalle talousmallille, jossa tuotteita valmistetaan, käytetään ja lopulta heitetään pois. Kiertotaloudessa tuotanto ja kulutus perustuvat omistamisen sijaan palveluihin: korjaamiseen, jakamiseen, vuokraamiseen ja kierrättämiseen. Raaka-aineet ja materiaalit säilyvät käytössä mahdollisimman pitkään, jolloin jätettä syntyy vain vähän.

Parhaimmillaan siirtyminen kiertotalouteen luo mielekästä työtä, kehittää uudenlaisia palveluita ja tarjoaa ratkaisuja kestävyyskriisiin. Pahimmillaan siirtymä voi aiheuttaa eriarvoistumista ja muutosvastarintaa.

Sosiaalinen vastuu on avain nopeaan ja kestävään siirtymään hiilineutraaliin kiertotalouteen. Yritys voi aloittaa sosiaalisesti kestävän muutoksen pohtimalla esimerkiksi seuraavaa viittä näkökulmaa.

1. Onko yrityksessäsi jo reilun siirtymän strategia? Reilusta siirtymästä puhutaan jo suhteessa ilmastonmuutosta hillitseviin toimiin, mutta myös siirtymän lineaarisesta taloudesta kiertotalouteen tulee olla reilu. On todennäköistä, että talousmallin muuttuessa syntyy uusia töitä, osa nykyisistä töistä häviää ja monet työt muuttuvat. Siirtymä vaikuttaa ihmisiin myös tuotteiden ja palveluiden kuluttajina sekä yhteisöiden jäseninä ja alueiden asukkaina.

​Edelläkävijäyritykset ennakoivat ja johtavat siirtymän vaikutuksia työntekijöihin, yhteisöihin ja alueisiin. Maailmalla on jo nähty yritysten reilun siirtymän strategioita, joissa arvioidaan muutosten ihmisoikeusriskejä, tunnistetaan keskeisiä sidosryhmiä ja sitoudutaan tukeviin tai korjaaviin toimenpiteisiin. Ennustan, että vastaavia nähdään enemmän myös suomalaisissa yrityksissä.

2. Tiedätkö, millaista osaamista yrityksesi tarvitsee? Tulevaisuudessa ei tarvita suuria joukkoja kiertotalouden yleisasiantuntijoita, vaan kiertotalousajattelu on osa kaikkia ammatteja. Kiertotalous vaatii eri osaamista kokilta, opettajalta, arkkitehdilta ja toimitusjohtajalta. Kaikilla voi kuitenkin olla merkittävä rooli kiertotalouden edistämisessä. Yritysten kannattaa arvioida omia strategioitaan osaamisnäkökulmasta: tietävätkö kaikki työntekijät, miten juuri he voivat vauhdittaa ilmastotavoitteita, luonnonvarojen kestävää käyttöä tai luontokadon pysäyttämistä omassa työssään? Tai onko yrityksellä käytössään kaikkea sitä osaamista, minkä siirtymä kiertotalouden toimintamalleihin edellyttää?

3. Tunnistaako yrityksesi ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessi myös kiertotalousliiketoiminnan riskit? Uusissa liiketoimintamalleissa voidaan hyödyntää perinteisistä poikkeavia työnteon tapoja, kuten alustataloutta. Myös kierrätetyn raaka-aineen toimitusketjut poikkeavat perinteisistä: kun raaka-aine tuleekin pellon, metsän tai kaivoksen sijaan kaatopaikalta tai toisen yrityksen tuotantolinjalta, ihmisoikeusriskit ovat uudenlaisia. Yritysten kannattaa varmistaa, että ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessi tunnistaa myös uudet tilanteet. Käytännön työssä auttavat tutut menetelmät, esimerkiksi vuoropuhelu eri sidosryhmien kanssa sekä luotettavat ja hyvin tunnetut valitusmekanismit.

4. Siirtymän pitää olla globaali, ja siksi yritysten kannattaa kouluttaa toimittajaverkostoaan tai investoida kehittyviin maihin. Kestävyyskriisiä ei ratkaista yksin tai yhdessä valtiossa, vaan hiilineutraaliin kiertotalouteen pitää siirtyä kaikkialla maailmassa. Siirtymässä on tärkeää tukea maita ja alueita, jotka ovat riippuvaisia neitseellisten raaka-aineiden louhinnasta ja jalostamisesta. Globaali siirtymä on myös suomalaisten yritysten asia, sillä niiden ilmasto-, ympäristö- ja ihmisoikeusvaikutuksista iso osa muodostuu kansainvälisissä toimitusketjuissa. 

5. Aina muodissa: avoin viestintä, sidosryhmien kuuntelu ja räätälöidyt ratkaisut. Reiluun kiertotalouteen tarvitaan kaikkia. Kun muutos toteutetaan erilaisia näkemyksiä ymmärtäen ja hyödyntäen, rakentuu uusi talousmalli kestävälle pohjalle. Yritysten kannattaa viestiä suunnitelmistaan avoimesti, kuunnella sidosryhmiensä palautetta ja kehitysideoita sekä räätälöidä ratkaisuja uusiin tilanteisiin.

Väitän, että kiertotalous on tulevaisuudessa kannattavinta ja kestävintä liiketoimintaa. Eri arvioissa kiertotalouden globaalia nettohyötyä ja talouden lisätuotosta mitataan biljoonissa. Kiertotalous kiinnostaa myös kansalaisia: Sitran kyselyn mukaan noin 60 % suomalaisista on kiinnostunut työskentelemään kiertotalouteen liittyvissä tehtävissä.

Mahdollisuuksiin kannattaa tarttua nyt. Sitran ja Deloitten laatima Kestävää kasvua kiertotalouden liiketoimintamalleista tarjoaa tukea, työkaluja ja esimerkkejä kiertotalousliiketoiminnan kehittämiseen. Lisää tietoa kiertotalouden sosiaalisista vaikutuksista tarjoaa puolestaan Kiertotalouden vaikutukset työhön ja osaamiseen -työpaperi, jossa tarkastellaan vaikutuksia viidessä Euroopan maassa neljällä toimialalla.

Työ kiertotalouden sosiaalisten vaikutusten selvittämiseksi jatkuu keväällä, kun julkaisemme selvityksen kiertotalouden osaamistarpeista teknologia-, rakennus- ja kemianaloilla. Pysytään kuulolla!