4 asiaa, jotka yritysten tulee tietää COP29-ilmastokokouksesta

YK:n ilmastokokous COP29 päättyi kahden viikon intensiivisten ja pitkittyneiden neuvotteluiden jälkeen sopimukseen, joka tyydyttää harvaa. Kokosimme yhteen, mitä yritysten kannattaa neuvotteluiden tuloksista tietää.

YK:n ilmastokokous COP29 päättyi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä Azerbaidžanin Bakussa yli vuorokauden suunniteltua myöhemmin. UN Global Compact oli paikan päällä ilmastokokouksessa seuraamassa neuvotteluiden etenemistä ja järjestämässä lukuisia tapahtumia. 

Neuvotteluiden tuloksena syntynyt sopimus on kompromissi, jossa suurimmat odotukset kohdistuivat ilmastorahoituksen kasvattamiseen ja kansainvälisiä markkinamekanismeja koskevan Pariisin sopimuksen artiklan 6 toimeenpanon yksityiskohtiin.

Koska yrityksillä on keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, COP29-kokouksen tulokset ovat merkittäviä myös niille. Kokosimme alle neljä asiaa, joista yritysten on hyvä tietää.
 

1. Ilmastorahoituksesta laiha sopu

Etukäteen COP29-ilmastokokousta on kutsuttu myös rahoitus-COP:ksi. Huomioi kohdistuikin neuvotteluissa rahoitukseen ilmastokriisin hillitsemiseksi. 

Lopulta lähes 200 maata pääsi sopuun siitä, että kehittyville maille suunnattavaa ilmastorahoitusta kasvatetaan vuosittain ainakin 300 miljardiin dollariin (noin 288 miljardiin euroon) vuoteen 2035 mennessä. Sovun myötä kehittyville maille maksettava rahoitus kolminkertaistuu aikaisemmasta 100 miljardista dollarista.

Päätös on kuitenkin kaukana kehittyvien maiden vaatimuksista. Myös YK:n pääsihteeri António Guterres on kertonut toivoneensa kunnianhimoisempaa sopimusta niin ilmastorahoituksen kuin ilmastonmuutoksen hillitsemisen osalta.  

Lisäksi kokonaisrahoitustavoite on 1300 miljardia dollaria, mikä tarkoittaa sitä, että sovitun 300 miljardin lisäksi tulee löytyä vielä 1000 miljardia dollaria erilaisista lähteistä. Yksityisen sektorin panostus on olennaista, jotta rahoitusvaje saadaan kurottua kiinni. 

Rahoituspäätös on pettymys etenkin niille maille, jotka kärsivät eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ja tarvitsisivat rahoitusta esimerkiksi sopeutumistoimiin. Puutteellinen sopeutuminen ilmaston lämpenemisen vaikutuksiin vaikuttaa toimitusketjujen kautta myös niihin yrityksiin, joilla on toimintaa kehittyvissä maissa. 
 

2. Edistysaskel hiilimarkkinamekanismissa

Ilmastorahoituksen lisäksi yksi kokouksen merkittävimmistä tuloksista syntyi, kun kokouksessa sovittiin Pariisin ilmastosopimuksen artikla 6.4:sta eli kansainvälisen hiilimarkkinamekanismin standardeista. 

Standardit määrittelevät, miten valtiot voivat hyödyntää ilmastotoimenpiteitä, jotka on rahoitettu valtion omien rajojen ulkopuolelle. Hiilimarkkinamekanismin on tarkoitus tuottaa lisäisiä päästövähennyksiä, eli tuottaa lisää esimerkiksi uusiutuvan energian hankkeita, joita ei olisi tehty ilman mekanismin käyttöä. Toisaalta se on myös mahdollisuus ohjata rahoitusta kehittyviin maihin. Mekanismin kautta voidaan luoda YK:n hyväksymiä ilmastoyksiköitä vapaaehtoisille hiilimarkkinoille, joita myös yritykset voivat hyödyntää. Yksi ilmastoyksikkö vastaa hiilenpoistoa tai vähentämistä yhden CO2-tonnin edestä. 

Mekanismin yksityiskohtia ei ole kuitenkaan vielä määritelty. Ne ratkaisevat, kuinka tehokkaasti yritykset pystyvät hyödyntämään hiilimarkkinoita ja miten hyvin yhteistyö päästöjen vähentämiseksi onnistuu. 
 

3. Fossiiliset polttoaineet

Edellisessä YK:n ilmastokokouksessa COP28:ssa Dubaissa sovittiin irtautumisesta fossiilisista polttoaineista. Se, miten irtautumista käytännössä edistettäisiin, jäi kuitenkin tänä vuonna rahoitusneuvotteluiden varjoon. Esimerkiksi EU olisi toivonut vahvoja linjauksia päästöjen hillinnästä ja puhtaaseen energiaan siirtymisestä.

Linjausten puute voi hidastaa selkeiden ohjausmekanismien syntymistä. Sen myötä yritysten oma-aloitteinen siirtyminen puhtaampiin energiamuotoihin on entistä tärkeämpää kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Samalla se tarjoaa suomalaisyrityksille tilaisuuden vahvistaa johtajuuttaan uusiutuvien energiaratkaisujen ja energiatehokkuuden kehittämisessä. 

Keskustelut fossiilisista polttoaineista irtautumisesta jatkuvat, mutta varsinaisia päätöksiä voidaan odottaa vasta seuraavasta ilmastokokouksesta.
 

4. Takaraja kansallisten ilmastosuunnitelmien luomiseen lähestyy

Seuraavaksi odotukset kohdistuvat COP30-ilmastokokoukseen, joka järjestetään Brasilian Belémissä marraskuussa 2025. Siellä kaikkien maiden on tarkoitus esitellä päivitetyt kansalliset ilmastosuunnitelmansa (NDC:t), jotka konkretisoivat miten ne aikovat saavuttaa Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet. 

Viimeisimpien arvioiden mukaan lämpötilan nousun rajoittaminen kriittiseen 1,5 asteeseen näyttää yhä epätodennäköisemmältä, mikä korostaa kiireellisten ja laajempien toimien tarvetta niin julkiselta kuin yksityiseltä sektorilta. Tutkijat varoittavat, että jos päästöjä ei vähennetä merkittävästi lähivuosina, ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat olla katastrofaalisia ja peruuttamattomia.

Yritysten osallistuminen tavoitteiden saavuttamiseen onkin olennaista. Suomalaisyritysten tulee kiinnittää huomiota siihen, miten niiden ilmastotoimet voivat tukea kansallisia sitoumuksia. Yhteistyöllä on tässä ratkaiseva merkitys. 

Lisätietoja:

Karoliina Koistila
Ilmasto- ja luontoasiantuntija
+358 40 516 3772
karoliina.koistila@globalcompact.fi