6 nostoa – Mitä YK:n luontokokouksen päätökset tarkoittavat suomalaisille yrityksille?
Vaikka tuntitolkulla venynyt YK:n luontokokous COP16 oli monin tavoin pettymys, siellä saatiin aikaan monia suomalaisiin yrityksiin vaikuttavia päätöksiä. Kokosimme ne yhteen.
Pettymys. Niin on kuvailtu mediassa YK:n luontokokouksen COP16 tuloksia. Kokous loppui venyneiden neuvotteluiden jälkeen 2.11.2024. Vaikka tärkeitä päätöksiä jäi vielä pöydälle, kokouksessa saatiin aikaan monia yrityksiinkin vaikuttavia tuloksia.
Maailman suurin luontokokous kokosi yhteen Kolumbian Caliin yli 20 000 osallistujaa. UN Global Compact Suomi osallistui YK:n luontokokousviikoille osana ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkäsen johtamaa Suomen virallista delegaatiota.
Mukana luontokokousviikoilla oli myös ennätysmäärä yrityksiä – lähes 3000. Yrityksillä on merkittäviä luontovaikutuksia koko arvoketjussaan, ja ne ovat keskeisessä roolissa maailmanlaajuisen Kunming-Montrealin monimuotoisuuskehyksen tavoitteiden saavuttamisessa.
Mitä suomalaisyritysten tulee tietää YK:n luontokokouksen tuloksista? Näihin syvennyttiin 8.11.2024 UN Global Compact Suomen järjestämässä webinaarissa, jossa puhumassa oli UN Global Compact Suomen ilmasto- ja luontoasiantuntija Karoliina Koistila, ympäristöneuvos Marina von Weissenberg ympäristöministeriöstä sekä vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa S-ryhmältä. Katso tilaisuuden tallenne!
Kokosimme merkittävimmät päätökset yhteen.
1. Neuvotteluissa ei saatu päätöstä monimuotoisuuskehyksen toimeenpanosta
Edellisessä YK:n luontokokouksessa kaksi vuotta sitten maailman valtiot sitoutuivat pysäyttämään luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteita kutsutaan nimellä Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuinen luonnon monimuotoisuuskehys (Global Biodiversity Framework).
Yhtenä tämän vuoden luontokokouksen keskeisenä tavoitteena oli sopia monimuotoisuuskehyksen toimeenpanon seurannasta ja sitä tukevista indikaattoreista. Siihen ei vielä päästy, kun kokous päättyi ilman päätösvaltaa.
Päätöksen puute on pettymys, koska yhteiset mittarit olisivat varmistaneet, että etenemme luontokadon torjunnassa oikeaan suuntaan tarpeeksi nopeasti. Monimuotoisuuskehyksen vuoden 2030 takaraja tulee nopeasti vastaan.
Globaalit ja kansalliset tavoitteet ja mittarit näyttäisivät suuntaa myös yrityksille. Yritysten on helpompi tehdä omia luontostrategioitaan, jos ne ymmärtävät mitä laajemmalla tasolla tavoitellaan ja mitataan, ja mikä on yritysten rooli näissä tavoitteissa ja mittareissa. On tärkeää, että kansalliset tavoitteet ja yritysten tavoitteet ovat linjassa keskenään.
2. Luonnon monimuotoisuusrahastosta ei päästy sopuun…
Ennen kokouksen alkua maailman maiden oli pitänyt toimittaa omat kansalliset suunnitelmansa luontokadon pysäyttämiseksi. Kokouksen päättyessä vasta 44 maata oli toimittanut suunnitelmansa. Suomi ei julkaissut omaa suunnitelmaansa.
Vaikka kaikki valtiot saisivatkin kansalliset suunnitelmansa tehtyä, niiden toimeenpanoon tarvitaan riittävästi rahoitusta, erityisesti luontorikkaille globaalin etelän ja alkuperäiskansojen alueille. Sen osalta luontokokouksen päätökset jäivät vaisuiksi.
Sopua monimuotoisuuskehyksen toimeenpanon rahoitusmekanismista ei saavutettu, koska päätöksen hetkellä kokouksella ei ollut enää päätösvaltaa. Tämä johtui globaalin etelän ja pohjoisen välisistä näkemyseroista siinä, pitäisikö rahoitusta varten perustaa uusi rahasto vai pärjäisimmekö olemassa olevalla Maailman ympäristörahastolla (GEF).
Rahoitusasia on merkittävä myös yrityksille, sillä pelkästään julkisella rahoituksella emme pysty kuromaan umpeen nykyistä valtavaa rahoitusvajetta.
3. … Mutta geenivaroihin liittyvästä rahoitusmekanismista sovittiin loppumetreillä
Luontokokouksessa perustettiin uusi geenivaroihin liittyvä rahasto, Cali Fund. Kasvien ja eläinten geneettistä tietoa käytetään esimerkiksi lääke-, kosmetiikka- ja kemianteollisuudessa. Jo pitkään oli valmisteltu päätöstä siitä, miten tietojen kaupallinen hyödyntäminen tulisi korvata maille tai yhteisöille, joiden alueelta geenitieto on peräisin.
Päätös pyrkii ohjaamaan varoja luontorikkaille alueille. Jatkossa digitaalisen geenisekvenssitiedon (DSI) käyttämisestä seuraavia hyötyjä voidaan jakaa tietoja käyttävien yritysten ja tiedon alkuperämaiden kesken.
Rahaston myötä yksityinen sektori otetaan voimakkaammin mukaan rahoittamaan luontotoimia. Potentiaali luontorahoituksen kerryttämiseksi mekanismin kautta on asiantuntijoiden mukaan jopa miljardiluokkaa.
Päätöksellä voi olla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia digitaalisesta geenisekvenssitiedosta kaupallisesti hyötyville tahoille. Jatkossa ne voivat maksaa 1 % voitoistaan tai 0,1 % liikevaihdostaan rahastoon.
Maksuja suorittaisivat yritykset, jotka täyttävät kaksi kolmesta kriteeristä:
- kokonaisvarat 20 miljoonaa dollaria
- liikevaihto 50 miljoonaa dollaria
- voitto 5 miljoonaa dollaria.
4. Alkuperäiskansojen rooli vahvistuu
Yksi kokouksen merkittävimmistä päätöksistä syntyi, kun alkuperäiskansoille perustettiin pysyvä edustus tuleviin kokouksiin. Alkuperäiskansoilla on tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa.
Luontovaikutusten paikallisuus tarkoittaa merkittäviä muutoksia alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen elämään. Lisäksi heillä on paljon tietoa, jota tulee paremmin hyödyntää päätöksenteossa.
Esimerkiksi Saamelaiskäräjien puheenjohtaja on pitänyt päätöstä historiallisena, sillä sen avulla turvataan alkuperäiskansojen edustus monimuotoisuuskehyksen toimeenpanossa.
Päätös on hyvä muistutus myös yrityksille, joiden arvoketjuissa alkuperäiskansat ja paikallisyhteisöt ovat. Alkuperäiskansoilla voi olla merkittävä rooli esimerkiksi alkutuotannossa, ja usein kokevat ensimmäisten joukossa ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutukset käytännössä. Alkuperäiskansojen oikeudet tulee sisällyttää yritysten ilmasto- ja luontostrategiaan, myös meillä Suomessa.
5. Luontokadon torjumisen valtavirtaistaminen etenee hitaasti
YK:n luontokokouksessa hyväksyttiin niin kutsutut valtavirtaistamisen periaatteet, joiden mukaan luontokadon vastaiset toimet tulee ottaa huomioon laajasti eri toimialoilla. Periaatteet koskevat kaikkia sektoreita. Erikseen on mainittu muun muassa maa-, metsä- ja kalatalous.
Päätös vahvistaa yritysten roolia monimuotoisuuskehyksen toimeenpanossa ja luontokadon pysäyttämisessä.
Valtavirtaistamisen periaatteet perustuvat toistaiseksi pääosin parhaiden käytänteiden ja työkalujen jakamiseen. Lisäksi mainittakoon, että Kolumbiassa käynnistettiin Mainstreaming Champions -ryhmä. Suomen lisäksi ryhmässä on mukana 16 muuta maata. Ryhmän tarkoituksena on jakaa tietoa ja kokemuksia luonnon monimuotoisuuden haasteiden ratkaisemisesta.
6. Ei riittävästi keskustelua ympäristölle haitallisista tuista
Ympäristölle haitallisten tukien arvioidaan olevan globaalisti 2,6 biljoonaa dollaria vuodessa, ja Suomessakin 3,6 miljardia euroa. Tästä huolimatta tuista ei käyty riittävästi keskustelua kokouksessa.
Tällä hetkellä lyhyen aikavälin voittoja palkitaan kestävän arvonluonnin sijaan, mikä kannustaa luonnonvarojen kestämättömään käyttöön. Ympäristölle haitallisia tukia on Suomessa jo tunnistettu. On myös yritysten etu vaikuttaa päätöksentekoon, jolla voidaan ohjata resursseja ympäristön kannalta kestävämpiin kohteisiin ja oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamiseen.
Miten tästä eteenpäin?
COP16-luontokokouksen päätöksissä kannustetaan yrityksiä ottamaan vastuuta biologisen monimuotoisuuden suojelussa ja integroimaan ympäristönäkökohdat osaksi liiketoimintastrategioitaan ja käytäntöjään.
Miten yrityksen kannattaa lähteä työstämään luontotyötään eteenpäin?
- Aloita. Työkaluja, mittareita ja tietokantoja on jo olemassa. Älä pyri täydellisyyteen.
- Mieti yhteistä kieltä, joka voi helpottaa sidosryhmien osallistamista ja mahdollistaa datan vertailun yritysten kesken – tässä voivat auttaa kansainväliset viitekehykset, kuten SBTN, TNFD
- Pohdi luonnonarvomarkkinoita ja luontokredittejä, mutta varmista toimenpiteet ensin.
- Vaikuta kunnianhimoiseen ja tiedeperustaiseen kansalliseen ja kansainväliseen päätöksentekoon.
Lisätietoja:
Karoliina Koistila
ilmasto- ja luontoasiantuntija, UN Global Compact Suomi
karoliina.koistila@globalcompact.fi
+358 40 516 3772
Lisää luettavaa:
WWF Suomi: Kansalliset ympäristölle haitalliset tuet
Sitra: Mitä jäi käteen YK:n luontokokouksesta Kolumbiasta? Lue 4+1 nostoa
Muokattu 19.11.2024. Muokattu virkettä webinaarin puhujista.