Julkaistu 20.03.2024

Jaa

Mitä tulee tietää EU:n kestävien arvoketjujen sääntelystä? Tärpit yrityksille

Millaista sääntelyä EU:ssa valmistellaan kestävien arvoketjujen ja yritysvastuun osalta? Mikä on tilanne hiilirajamekanismin, yritysvastuudirektiivin sekä metsäkato-, pakkotyönkielto- ja ekosuunnitteluasetusten suhteen? Yksi asia on varmaa – kestävyyssääntely koskettaa jokaista yritystä.

EU-sääntely

Valtioneuvoston, FIBSin ja UN Global Compact Suomen 12.3.2024 järjestämässä tapahtumassa syvennyttiin EU:n kestävien arvoketjujen sääntelyn tilanteeseen. Miten yritys voi pysyä kartalla kaikesta EU:n yritysvastuusääntelystä? 

Vapaaehtoisuus ja perinteiset lähestymistavat eivät riitä edistämään kestävää liiketoimintaa riittävän tehokkaasti, ja globaalit haasteet edellyttävät uusia näkökulmia. Vastauksena tähän EU on valmistelemassa monenlaista sääntelyä yritysvastuun ja kestävien arvoketjujen osalta. 

Sääntelyviidakossa luoviminen voi kuitenkin tuntua haastavalta ja aloitteet epäselviltä. Yhdessä valtioneuvoston, FIBSin ja UN Global Compact Suomen voimin kokosimme yhteen viiden ajankohtaisen EU-sääntelyhankkeen tärkeimmät nostot suomalaisyrityksille. 

1. EU:n metsäkatoasetus 

Metsäkadon torjuntaa koskevan EU-asetuksen tavoitteena on varmistaa, etteivät EU-markkinoille asetetut tuotteet edistä metsäkatoa tai metsien laadun heikkenemistä EU:ssa tai muualla maailmassa. Asetus edellyttää tuotteita maahantuovilta tai EU-alueelta vieviltä asianmukaista huolellisuutta metsäkadon torjunnan ja tarkan maantieteellisen alkuperän suhteen. 

Asetusehdotus koskee palmuöljyä, karjatuotteita, soijaa, kahvia, kaakaota, puutavaraa ja kumia sekä näistä johdettuja tuotteita kuten naudanlihaa, huonekaluja tai suklaata. Asetuksessa listattuja hyödykkeitä ja tuotteita saa saattaa markkinoille tai viedä, jos 1) ne ovat metsäkatoa aiheuttamattomia 2) ne on tuotettu tuotantomaan asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti ja 3) niistä on annettu asianmukaista huolellisuutta koskeva vakuutus TRACES-tietokantaan.

Asetus on astunut voimaan siirtymäajoilla 29.6.2023 ja sen soveltaminen alkaa 30.12.2024. Sääntelyn kohteena olevien tuotteiden listaa voidaan päivittää, jos tiedot metsäkatoalueista muuttuvat.

Tärpit yrityksille:

  1. Käy asetuksen liite I läpi. Selvitä, kuulutko asetuksen velvoitteiden piiriin. Asetusta sovelletaan niihin tuotteisiin, joiden tullinimike on listattu asetuksen liitteessä I. Esimerkiksi saippua, jonka valmistukseen on käytetty palmuöljyä, ei kuulu asetuksen rajoituksen piiriin.
  2. Selvitä roolisi. Se määrittelee velvoitteesi. Roolisi voi olla esimerkiksi maahantuoja, viejä, kotimainen tuottaja tai kauppaa käyvä.
  3. Valmistaudu soveltamisen alkamiseen hyvissä ajoin. Selvitä tuotteidesi alkuperä ja koko toimitusketju. Rekisteröidy TRACES:iin hyvissä ajoin ennen soveltamisen alkamista. TRACES-järjestelmään kirjataan asianmukaisen huolellisuusvelvoitteen vakuutuksia tuote-eristä. Järjestelmä aukeaa syksyllä 2024.

2. Hiilirajamekanismi – CBAM (Carbon Border Adjustment Mechanism CBAM)

Hiilirajamekanismi (CBAM) on ilmastotoimi, jonka tarkoituksena on estää hiilivuotoa eli päästöjen ohjautumista EU:n ulkopuolelle. Mekanismissa EU:hun maahantuovat tahot ostavat hiilisertifikaatin, joka vastaa hiilen hintaa, joka olisi maksettu, jos tuottamiseen olisi sovellettu EU:n hiilen hinnoittelusääntöjä. Hiilirajamekanismin tuotot ohjataan EU:n budjettiin.

Mekanismia sovelletaan EU:n ulkopuolelta tuotaviin niin sanottuihin CBAM-tavaroihin. Näitä ovat esimerkiksi tietyt rauta- ja terästuotteet, lannoitteet, alumiini- ja sementtituotteet sekä vety ja sähkö.  

Hiilirajamekanismi otettiin käyttöön siirtymäajalla 1.10.2023 alkaen. Täysimääräinen asetuksen soveltaminen alkaa 1.1.2026. Velvoitteet koskevat kaikkia, jotka tuovat maahan CBAM-tavaroita.

Tärpit yrityksille:

  1. Selvitä, koskeeko asetus yritystäsi. Mikä on yrityksesi tuonnin tavarakate suhteessa asetuksen liitteeseen? Tutustu täällä
  2. Mieti, mistä saat päästötiedot. Päästötietojen ilmoittaminen on maahantuojan vastuulla. Selvitä päästötiedot tavaran valmistajalta. Sisällytä tuleviin kauppasopimuksiin päästötietoja koskeva ehto. Huomioi myös vaikeuskerroin, jos toimittaja ei itse ole tavaran valmistaja. 
  3. Hae lupaa hyvissä ajoin vuonna 2025. 

3. Yritysvastuudirektiivi – CS3D (Corporate Sustainability Due Diligence Directive)

Viime aikoina runsaasti mediatilaa saanut yritysvastuudirektiivi asettaa suurille yrityksille ja tietyillä riskialoilla toimiville pienemmille yrityksille velvoitteen tunnistaa, ehkäistä, lieventää ja pysäyttää omaan ja liikekumppaneiden toimintaan liittyviä haitallisia ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia. Direktiiviehdotukseen sisältyy myös vahingonkorvausvastuuelementtejä, raportointia ja suurille yrityksille velvoite tehdä suunnitelma ilmastoriskien hallitsemiseksi. 

Käytännössä direktiivillä säädettäisiin yrityksille asianmukaisen huolellisuuden velvoite. Tämän myötä yrityksellä tulisi olla prosessit sekä sen oman että vakiintuneiden liikekumppaneiden toiminnasta aiheutuvien haitallisten vaikutusten tunnistamiseen ja ehkäisemiseen.

Ehdotuksesta on saavutettu poliittinen sopu komission, neuvoston ja parlamentin neuvotteluissa 14.12.2023. EU:n neuvoston pysyvien edustajien komitea (Coreper) käsitteli 15. maaliskuuta yritysvastuudirektiiviä. Direktiiviehdotus sai muutettuna EU:n neuvoston pysyvien edustajien komiteassa Coreperissa 15.3.2024 jäsenvaltioiden määräenemmistön tuen. Seuraavaksi Euroopan parlamentin pitää vielä hyväksyä direktiivin sisältö. Lue lisää täältä.

Tärpit yrityksille:

  1. Selvitä, tuleeko direktiivi soveltumaan suoraan yritykseesi. Direktiivin toimeenpano on kolmiportainen
    a. Velvoitteet koskevat kolmen vuoden kuluttua direktiivin voimaantulosta yrityksiä, joilla on 5000 työntekijää ja 1500 miljoonan euron liikevaihto;
    b. neljän vuoden kuluttua niitä yrityksiä, joilla on 3000 työntekijää ja 900 miljoonan euron liikevaihto ja
    c. viiden vuoden kuluttua velvoitteet koskevat yrityksiä, joilla on 1000 työntekijää ja 450 miljoonan euron liikevaihto.
    Pienemmät riskialojen yritykset on poistettu esityksestä. Niitä tarkastellaan myöhemmin osana sääntelyn uudelleenarviointia. Direktiivi vaikuttaa kuitenkin välillisesti myös moniin pk-yrityksiin. 
  2. Tunnista ja arvioi yrityksesi haitalliset vaikutukset toiminnassa, arvoketjussa ja liikesuhteissa. Valmistaudu siihen, että usein arvoketjuja vaivaa läpinäkymättömyys. Selvitä, miten tulet saamaan tietoa yhteistyökumppaneidesi toiminnasta. Komissio on suunnittelemassa erilaisia ohjeita, joiden tarkoituksena on avustaa yrityksiä tässä työssä. 
  3. Valmistaudu vaatimuksiin hyvissä ajoin ennen direktiivin voimaantuloa. Sisällytä vastuullinen liiketoiminta osaksi käytäntöjä ja hallintajärjestelmiä. Pysäytä, ehkäise ja lievitä haitalliset vaikutukset.

4. Pakkotyöllä valmistettujen tuotteiden kielto EU:n markkinoilla

Pakkotyön torjuntaa koskeva asetusehdotus kieltää pakkotyöllä valmistetut tuotteet EU:n markkinoilla sekä niiden viennin EU:n markkinoilta. Siirtymäajan kuluttua EU-markkinoille ei saa siis enää asettaa tuotteita, joiden valmistuksessa on hyödynnetty pakkotyötä.

Pakkotyö määrittyisi asetuksessa ILO:n yleissopimuksen 1930 (nr:o 29) mukaisesti. Sillä tarkoitetaan työtä tai palvelusta, joka jonkin rangaistuksen uhalla vaaditaan henkilöltä ja johon mainittu henkilö ei ole vapaaehtoisesti tarjoutunut. 

Asetusehdotus tulee lähtökohtaisesti koskemaan kaikkia yrityksiä ja tuotteita. Tietyn prosessin päätteeksi erikseen asetettava valvova viranomainen voi todeta tuotteessa hyödynnetyn pakkotyötä. Tällöin yrityksen olisi vedettävä tuotteet pois markkinoilta ja hävitettävä ne asetuksen mukaisesti. Tutkinnat hoitaa jäsenmaissa kunkin maan viranomainen ja kolmansissa maissa komissio.

Jäsenmaat ovat antaneet hyväksyntänsä pakkotyön kiellosta 13.3.2024. EU-neuvoston ja parlamentin tulee omalta osaltaan vielä vahvistaa sopu. Lopullisen hyväksymisen jälkeen soveltaminen alkaa kolmen vuoden kuluttua, aikaisintaan vuodesta 2027 eteenpäin.

Tärpit yrityksille:

  1. Pakkotyön karsinta tuotteista ja toimintaketjuista koskee kaikkia yrityksiä ja kaikkia tuotteita. 
  2. Tutkinnoissa tullaan huomioimaan riskiperustaisuus: rikkeen vakavuus sekä pakkotyöllä tuotettujen tuotteiden määrät ja osuus lopputuotteesta. Tämä tarkoittaa sitä, että kokonaista risteilyalusta on tuskin hävitettävä, vaikka sen muttereissa todettaisiin hyödynnetyn pakkotyötä.
  3. Asetusehdotus on hyväksytty. EU-neuvoston ja parlamentin tulee omalta osaltaan vielä vahvistaa sopu. Lopullisen hyväksymisen jälkeen soveltaminen alkaa kolmen vuoden kuluttua, aikaisintaan vuodesta 2027 eteenpäin.

5. Ekosuunnitteluasetus – ESPR (Ecodesign for Sustainable Products Regulation)

Ekosuunnitteluasetuksen tavoitteena on tehdä kestävistä tuotteista normi EU:n markkinoilla ja pienentää niiden ympäristövaikutuksia. Asetus nostaa kiertotalouden aiempaa vahvemmin energiatehokkuuden rinnalle. 

Ekosuunnitteluasetuksen piiriin on tarkoitus tulla ajan myötä lähes kaikki tuoteryhmät delegoitujen säädösten kautta. Ekosuunnitteluvaatimukset kattaisivat muun muassa energiatehokkuutta, materiaalitehokkuutta, resurssitehokkuutta, kierrätettävyyttä, korjattavuutta, kierrätysmateriaalisisältöä, sekä tuotteiden hiili- ja ympäristöjalanjälkiä ja merkintöjä. Ekosuunnitteluvaatimuksia voitaisiin jatkossa asettaa tuotteen elinkaareen kaikkiin vaiheisiin liittyen. Asetuksen vaatimukset koskisivat myös kaikkia tuontituotteita. 

Komissio, neuvosto ja parlamentti saavuttivat neuvottelutuloksen 4.12.2023. Asetuksen voimaantulon ajankohta on vielä avoinna. Tällä hetkellä komissiossa on myös käynnissä työsuunnitelman laadinta, jossa julkaistaan luettelo uusista tuoteryhmistä, joille tullaan valmistelemaan tuoteasetuksia. 

Tärpit yrityksille:

  1. Ekosuunnitteluasetuksen piiriin on tarkoitus tulla ajan myötä kaikki tuoteryhmät – pois lukien ruoka, lääkkeet, ajoneuvot sekä tietyt muut tuoteryhmät. 
  2. Uusi ekosuunnitteluasetus kumoaa vanhan direktiivin. Kaikki vanhat tuoteryhmiä koskevat ekosuunnitteluasetukset jäävät voimaan. Oleellisimmat muutokset nykyiseen direktiiviin koskevat soveltamisalan laajentamista, perusteellisempaa kiertotalousasioiden huomiointia koko tuotteen elinkaaren osalta sekä myymättömien tuotteiden vaatimuksia, kuten myymättömien vaatteiden, asusteiden ja jalkineiden tuhoamiskielto. Lisäksi tuotteille on suunnitteilla digitaalinen tuotepassi, joka seuraa tuotteen koko elinkaarta.
  3. Todennäköisiä tuoteryhmiä komission ensimmäiseen työsuunnitelmaan ovat tekstiilit (erityisesti vaatteet ja jalkineet), huonekalut, patjat, renkaat, pesuaineet, maalit, voiteluaineet, rauta ja teräs sekä alumiini ja kemikaalit. Uuden ekosuunnitteluasetuksen mukaisia tuoteasetuksia on tulossa vuosina 2024–2030 noin 30 uudelle tuotteelle.

Tämä artikkeli perustuu EU:n kestävien arvoketjujen sääntely – mitä kannattaa tietää? -tilaisuuden puheenvuoroihin. Tilaisuudessa oli puhumassa Kent Wilska ulkoministeriöstä (EU:n kestävien arvoketjujen sääntelyn iso kuva), Viktor Harvio maa- ja metsätalousministeriöstä (metsäkatoasetus), Sture Skinnar Tullista (hiilirajamekanismi), Sami Teräväinen työ- ja elinkeinoministeriöstä (yritysvastuudirektiivi), Linda Piirto ulkoministeriöstä (pakkotyönkieltoasetus) sekä Pekka Kärpänen työ- ja elinkeinoministeriöstä (ekosuunnitteluasetus). Lämmin kiitos kaikille puhujille ja osallistujille! Katso tilaisuuden tallenne tästä.

Lisätietoa:

Marja Innanen, pääsihteeri, UN Global Compact Suomi
+358 50 471 7314
marja.innanen(at)globalcompact.fi

Kimmo Lipponen, toimitusjohtaja, FIBS
+358 40 758 7247
kimmo.lipponen(at)fibsry.fi

Linda Piirto, kaupallinen neuvos, ulkoministeriö
+358 295 350 420
linda.piirto(at)gov.fi