Raportti: Yhä useammat suomalaisyritykset tekevät tiedepohjaista ilmastotyötä, mutta riittäviä päästövähennyksiä vielä odotellaan

Suomalaisyritysten sitoutuminen tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin (SBT) on kasvanut viime vuosina, mutta toteutuneet päästövähennykset jäävät alle kansainvälisen vertailutason. Tiedot ilmenevät keskiviikkona 31. toukokuuta julkaistusta UN Global Compact Suomen raportista.

UN Global Compact Suomen tuore raportti analysoi suomalaisten yritysten sitoutumista kansainväliseen Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi). Raportti tarjoaa tilannekuvan suomalaisyritysten sitoutumisesta tiedepohjaiseen ilmastotyöhön ja siitä, miten vaikuttavia asetetut tavoitteet ovat.

Raportin mukaan suomalaisyritysten asettamat tavoitteet ovat melko kunnianhimoisia. Suurin osa yrityksistä on asettanut tavoitteen, joka on linjassa Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen kanssa. Nettonollatavoitteita on kuitenkin Suomessa vielä vähän, ja niiden osalta Suomi jää jälkeen kaikkia muita Pohjoismaita. Nettonollatavoitteet tarkoittavat päästöjen vähentämistä vähintään 90 prosentilla vuoteen 2050 mennessä ja jäljelle jäävien päästöjen neutralisointia.

Suurin osa suomalaisyrityksistä pyrkii vähentämään päästöjään sekä omasta toiminnastaan (scope 1 ja 2) että arvoketjusta (scope 3). Tällä on merkitystä, sillä yleensä pääosa yritysten päästöistä aiheutuu arvoketjuissa, eli esimerkiksi raaka-aineiden hankinnasta tai tuotteiden ja palveluiden käytöstä. Suurin osa tavoitteet asettaneista yrityksistä pyrkii vähentämään päästöjään 40–60 prosenttia, mutta monia kunnianhimoisempiakin tavoitteita on.

Vaikka tavoitteiden asettaminen näyttää olevan hyvässä vauhdissa ja sitoumusten määrä kasvaa, tulokset viittaavat siihen, että varsinaisia päästövähennystoimia on tehty vasta vähän. Aloitteeseen sitoutuneet yritykset ovat vähentäneet päästöjään noin 3 prosenttia 3 vuoden aikana (2019–2021), mikä ei riitä SBT-aloitteen vaatimalle tasolle. 

Globaalisti vertaillen SBT-aloitteeseen sitoutuneet yritykset ovat kuitenkin vähentäneet päästöjään nopeammin kuin muut yritykset. Tavoitteet asettaneet suomalaisyritykset vähentävät omia scope 1 ja 2 päästöjään 6,2 Mt CO2e vuosittain, mikä vastaa 13 prosenttia Suomen valtion päästöistä vuonna 2021. Mikäli yritysten epäsuorat scope 3 päästöt laskettaisiin vertailuun mukaan, niiden määrä ylittäisi reilusti Suomen kokonaispäästöt. Yritysten päästövähennystoimilla on siis suuri merkitys.

Raportin tekohetkellä (helmikuu 2023) SBT-aloitteeseen oli sitoutunut 79 suomalaista yritystä, joista 39 yrityksellä oli validoidut tavoitteet. Sitoutumisia on laajasti eri toimialoilta ja erikokoisilta yrityksiltä, ja neljätoista näistä sitoutuneista yrityksistä on kokonaan tai osittain valtio-omisteisia.

Kun sitoutumisten lukumääriä verrataan OECD-maiden kesken, Suomi sijoittuu keskitasolle. Kuitenkin jos luvut suhteutetaan kunkin OECD-maan bruttokansantuotteeseen, Suomi nousee kärkiviisikkoon Tanskan, Ruotsin, Luxembourgin ja Islannin taakse.

Raportin data päivitetään syksyllä 2023 ennen YK:n COP28-ilmastokokousta.

Lue raportti:

Commitment to the Science Based Targets Initiative in Finland – A Progress Report, May 2023

Lisätietoja:

Karoliina Koistila
Programme Manager, ilmasto ja ympäristö
UN Global Compact Suomi
+358 40 516 3772
karoliina.koistila@globalcompact.fi

Science Based Targets -aloitteesta lyhyesti:

Science Based Targets -aloite (SBTi) on kansainvälinen aloite, jonka avulla yritykset voivat asettaa kunnianhimoiset ja tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet. YK:n Global Compact, CDP, Maailman luonnonvarainstituutti (WRI) ja WWF perustivat aloitteen vuonna 2015. 

UN Global Compactista lyhyesti:

YK:n Global Compact on maailman laajin yritysvastuuverkosto, johon kuuluu yli 18 000 yritystä yli 160 maasta. Global Compactiin sitoutuneet organisaatiot edistävät yritysvastuun kymmentä periaatetta sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka muodostavat vastuullisuustyön globaalin viitekehyksen. UN Global Compact Suomi tarjoaa jäsenilleen kansainvälisen vertaisoppimisverkoston ja laajan koulutustarjonnan vastuullisuustyön kehittämiseen.