Tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin sitoutuvien yritysten määrä on Suomessa vahvassa kasvussa. Toteutuneet päästövähennykset ovat kuitenkin tällä hetkellä vielä melko vaatimattomia.
Tieteeseen perustuviin ilmastotavoitteisiin sitoutuneiden suomalaisyritysten määrä on noin kaksinkertaistunut parin viime vuoden aikana, selviää tänään julkaistusta YK:n Global Compact Suomen julkaisusta. Selvitys valaisee suomalaisyritysten sitoutumista kansainväliseen Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi), joka tukee globaalia tavoitetta rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen. Aloitteesta on tullut laajasti tunnustettu standardi, jonka avulla yritykset voivat pyrkiä uskottaviin ja kunnianhimoisiin päästövähennyksiin.
Raportin tekohetkellä syyskuussa 2023 SBT-aloitteeseen oli sitoutunut 99 suomalaisyritystä, joista 62 yrityksellä oli hyväksynyt tieteeseen perustuvat tavoitteet. Noin puolet tavoitteet asettaneista yrityksistä on PK-yrityksiä. Maailmanlaajuisesti aloitteeseen on sitoutunut yli 6500 yritystä, mikä edustaa yhteensä yli kolmasosaa globaalista markkina-arvosta.
”Sitoutuneiden yritysten alati kasvava määrä on osoitus siitä, että 1,5 asteen tulevaisuus otetaan vakavasti. Aloitteeseen sitoutuneet edelläkävijäyritykset välittävät selkeää viestiä yksityisen sektorin kunnianhimosta. Tarvitsemme kuitenkin edelleen lisää tekoja, erityisesti päästöintensiivisillä toimialoilla ja rahoitussektorilla”, kommentoi UN Global Compact Suomen ilmasto- ja ympäristöasiantuntija Karoliina Koistila.
Toteutuneissa päästövähennystuloksissa parannettavaa
Päästövähennyksillä on kiire, minkä vuoksi myös yksityiseltä sektorilta vaaditaan uskottavia ponnistuksia nopeasti. 1,5 asteen mukainen tavoite edellyttää päästöjen puolittamista vuoteen 2030 mennessä. Kunnianhimoisempi nettonollatavoite taas tarkoittaa päästöjen vähentämistä vähintään 90 prosentilla ja jäljelle jäävien päästöjen neutralisointia vuoteen 2050 mennessä.
Raportin mukaan suomalaisyritysten asettamat tavoitteet ovat melko kunnianhimoisia. Suurin osa yrityksistä pyrkii vähentämään oman toimintansa päästöjä yhteensä 40–60 prosenttia, mutta kunnianhimoisimmat pyrkivät yli 90 prosentin päästövähennyksiin. Suurin osa suomalaisyrityksistä pyrkii vähentämään päästöjään sekä omasta toiminnastaan (scope 1 ja 2) että arvoketjusta (scope 3). Tällä on merkitystä, sillä yleensä pääosa yritysten päästöistä aiheutuu arvoketjuissa, eli esimerkiksi raaka-aineiden hankinnasta tai tuotteiden ja palveluiden käytöstä.
Selvityksen tulokset kuitenkin viittaavat toteutuneiden päästövähennysten olevan vielä melko vaatimattomia. Sitoutuneet suomalaisyritykset ovat vuosien 2019 ja 2021 välillä vähentäneet päästöjään vasta 3 prosenttia, mikä jää alle aloitteen vaatiman tason. Lisäksi yritysten päästöraportoinnissa on parantamisen varaa, vaikka yrityksiltä edellytetään vuosittaista raportointia työn edistymisestä.
”Suomalaisyrityksillä on vielä parannettavaa päästövähennystavoitteiden konkretisoimisessa. Maailmanlaajuisesti SBT-aloitteeseen sitoutuneet yritykset vähentävät päästöjään kuitenkin huomattavasti muita yrityksiä nopeammin. Kunnianhimoisia tavoitteita ei saavuteta yhdessä yössä, ja monilla aloilla kaivataan myös päästövähennyksiä tukevaa sääntelyä”, sanoo Koistila.
Selvityksen toteutus
Commitment to the Science Based Targets initiative in Finland -selvitys paneutuu kansainväliseen Science Based Targets -aloitteeseen sitoutuneiden suomalaisyritysten suoriin ja epäsuoriin päästöihin sekä asetettuihin päästövähennystavoitteisiin.
Katsauksen tiedot perustuvat julkisiin lähteisiin, kuten Science Based Targets -aloitteen verkkosivuihin, Suomen valtion ilmastovuosikertomuksiin, Energiaviraston dataan sekä yritysten vuosikertomuksiin, vastuullisuusraportteihin ja verkkosivuihin. Päästölaskelmissa käytetty data perustuu pääasiassa vuoden 2021 lukuihin. Selvityksen toteutti UN Global Compact Suomen toimeksiannosta Thirdrock Finland Oy.
Mikä on Science Based Targets?
Science Based Targets -aloite (SBTi) on kansainvälinen ja voittoa tavoittelematon aloite, jonka avulla yritykset voivat asettaa kunnianhimoiset päästövähennystavoitteet, jotka ovat Pariisin ilmastosopimuksen ja viimeisimmän ilmastotieteen mukaisia. YK:n Global Compact, CDP, Maailman luonnonvarainstituutti (WRI) ja WWF perustivat aloitteen vuonna 2015.