Yritysten työ ihmisoikeuksien puolesta edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista

Suomalaisten yritysten ihmisoikeussuoriutumisen tilaa selvittäneen SIHTI-tutkimuksen raportti on äskettäin julkaistu. Raportti kertoo, että yleisellä tasolla suomalaiset yritykset ovat sitoutuneet ihmisoikeuksien edistämiseen liiketoiminnassaan.

Valtioneuvoston kanslian tilaama tutkimus selvitti 78 suomalaisen eri toimialoilla toimivan yrityksen ihmisoikeusvastuun toteutumista. Se toteutettiin CHRB-metodologialla tutkimalla yritysten julkaisemaa avointa tietoa aiheesta sekä haastattelemalla yrityksiä. Tarkastelun viitekehyksenä toimivat YK:n ihmisoikeusneuvoston vuonna 2011 hyväksymät YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights). 

SIHTI-hankkeen tavoitteena on saada kattava ja syvällinen kokonaiskuva suomalaisten yritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisesta ja siitä, miten ne toimeenpanevat YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita. Tutkimuksessa tavoitteena oli erityisesti saada tietoa yritysten ihmisoikeuksiin liittyvän työn sisällöstä ja laadusta.

Tutkimuksessa keskityttiin yritysten ihmisoikeusvelvoitteen toimeenpanoon ja käytännön toimiin. Ihmisoikeushuolellisuusvelvoite on yrityksen ihmisoikeusvastuun toteutumisen keskeinen prosessi. Sen avulla yritys pystyy tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään toimintansa aiheuttamia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia ja puuttumaan niihin. YK:n ohjaavat periaatteet edellyttävät yrityksiltä paikallisen lainsäädännön vaatimusten ylittämistä tilanteissa, joissa maan lainsäädäntö ei ole ihmisoikeusnormien mukainen. Myös YK:n Global Compact -yritysvastuualoitteeseen sitoutuneilta yrityksiltä edellytetään vastaavaa toimintaa. Tutkimuksessa selvitettiinkin myös yritysten sitoutumista ihmisoikeuksien edistämiseen, kuten sitoutumista YK:n Global Compact -aloitteeseen.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritykset ovat varsin laajalti yleisellä tasolla sitoutuneet ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mutta käytännön tasolla ihmisoikeusvastuun ja sen seurannan järjestelmällinen linkitys osaksi yrityksen ydinliiketoimintaa ja strategiaa on vielä vähäistä.  Liiketoiminnan ihmisoikeuksien vaikutuksia seuraavat prosessit ovat vielä aloittamatta tai varhaisessa vaiheessa. Yrityksillä ei myöskään ole selkeää lähestymistapaa korjaaviin toimenpiteisiin. Suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun toteutumisen tila on kuitenkin pitkälti samalla tasolla CHRB:n globaalien arviointien tulosten kanssa.

Toimialojen ja yritysten välillä on Suomessa suuria eroja. Toimeenpanon osalta pisimmällä toimialoista ovat metsäsektori ja kaupan ala. Selvityksessä ihmisoikeusvastuun toteutumista vauhdittavaksi tekijäksi nousee mm. yritysten kokema kilpailijoiden tai muun sidosryhmän asettama paine.

YK:n ohjaavissa periaatteissa painotetaan vahvasti läpinäkyvyyden merkitystä. Suomalaisyritykset julkaisevat niukasti ihmisoikeusvastuunsa toteutumiseen liittyvää tietoa. Tutkimuksessa selvitettiinkin miksi tietoa ei julkaista. Haasteellisimmaksi yritykset kokivat viestimisen liittyen globaaleihin hankintaketjuihin, joissa näkyvyys pitkälle hankintaketjuihin on puutteellista. Selvitetyn tiedon avulla voidaan yrityksiä tukea ihmisoikeuksiin liittyvässä viestinnässä. 

”Yritysten ihmisoikeussuoriutuminen on vahvasti linkittynyt YK:n Global Compactin periaatteisiin sekä YK:n Agenda 2030 ja kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Kattava ja ajantasainen tieto yritysten ihmisoikeustyöstä ja niiden ihmisoikeussuoriutumisesta on tärkeää myös Agenda2030 seurannan tueksi”, toteaa Global Compact Network Finlandin pääsihteeri Lenita Toivakka, joka toimi hankkeen toisena neuvonantajana. 

Tutkimuksessa mukana olleista 78:sta yrityksestä 38 oli tutkimusta tehdessä YK:n Global Compact yritysvastuualoitteeseen sitoutunut. Nyt määrä on jo suurempi. Global Compact Suomen verkostossa on jäsenenä 120 yritystä ja yhteisöä. Global Compact tarjoaa yrityksille tukea, tietoa ja työkaluja ihmisoikeuksien edistämiseksi liiketoiminnassaan. 

VNK:n tilaaman SIHTI-tutkimuksen tarkoituksena on antaa tietoa päätöksentekoon, joka koskee yritysvastuusääntelyyn liittyviä hallitusohjelmakirjauksia.

”Selvitys antaakin tarvetta pohtia, miten suomalaisyritysten ihmisoikeusvastuun toteutumista voitaisiin tukea. YK:n Global Compact kannustaa ihmisoikeuksiin liittyvän yhdenmukaisen sääntelyn luomiseen. Global Compact Network Finlandin monet jäsenyritykset näkevät tarvetta yritysvastuusääntelyn kehittämiselle EU-tasolla. Kansalliset hankkeet sirpaloittavat sääntelyä EU:n sisällä. Yksi yhteinen EU-instrumentti toisi yrityksille sitä selkeyttä, jota ne asian edistäjinä toivovat”, toteaa Lenita Toivakka.

Hankkeen toteutti Svenska handelshögskolan yhdessä Fiant Consulting Oy:n, 3bility Consulting Oy:n ja Aalto-yliopiston kanssa. Asiantuntijoita oli mukana Ihmisoikeuskeskuksesta ja Helsingin Yliopistosta. 

Neuvonantajiksi oli kutsuttu Anna Hyrsky (Ilmarinen) ja Lenita Toivakka (Global Compact Network Finland). SIHTI-raportin julkaisutilaisuus järjestetään 26.1.2021. Voit lukea raportin täältä.