Suomen kunnianhimoisten ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää jopa noin 240 miljardin euron edestä investointeja vuoteen 2050 mennessä, toteaa tuore vihreän siirtymän rahoituksen työryhmän loppuraportti. Ilman velkarahaa suurin osa näistä investoinneista jäisi tekemättä, joten rahoitus on väistämättä keskeisessä roolissa tavoitteiden saavuttamisessa.
Vihreän siirtymän rahoituksen työryhmän joulukuussa julkaiseman loppuraportin mukaan ilmastonmuutoksen hillitseminen, luontokadon pysäyttäminen ja kiertotalouteen siirtyminen edellyttävät mittavia investointeja. Rahaa vihreään siirtymään tarvitaan jopa 240 miljardia euroa. Työryhmä koostui valtion lisäksi merkittävistä suomalaisista instituutioista, joista yksi oli Kuntarahoitus.
Lisäksi Suomen valtio on asettanut tavoitteen saavuttaa hiilineutraalisuus vuonna 2035, mikä on yksi kunnianhimoisimmista tavoitteista länsimaissa. Edelleen on epäselvää, kuinka tähän tavoitteeseen päästään, mutta kaikille on selvää, että paljon pitää tehdä ja nopeasti.
Vihreää rahaa on hyvin saatavilla
Ensimmäiset vihreisiin investointeihin kohdistetut vihreät joukkovelkakirjalainat, green bondit, laskettiin liikkeeseen yli 10 vuotta sitten. Nyt niiden yhteenlaskettu määrä markkinoilla on ylittänyt jo kahden biljoonan (!) dollarin rajan. Määrä on edelleen pieni suhteutettuna koko korkomarkkinoihin, mutta suunta on selvä. Sijoittajien kiinnostus vastuullisiin tuotteisiin on kasvanut viime vuosina eksponentiaalisesti, ja trendi jatkunee tulevaisuudessa.
Kuntarahoitus laski ensimmäisenä Suomessa liikkeeseen vihreän joukkovelkakirjalainan vuonna 2016, ja kaikki sitä seuranneet liikkeeseenlaskut ovat olleet menestyksiä. Vihreät joukkovelkakirjalainat ovat edelleen selkeästi enemmän ylimerkittyjä tavallisiin ”ruskeisiin” verrattuna, ja rahan hinta on lähes poikkeuksetta edullisempaa.
Rahan saatavuudessa ei siis ole ongelmaa, mikä on loistava uutinen Suomelle, joka haluaa vahvemmin asemoitua vihreän siirtymän ratkaisujen ja tuotteiden edelläkävijänä. Sijoittajat arvostavat jo nyt suomalaisten tekemää työtä vihreän siirtymän eteen. Haaste näyttääkin olevan rahan käyttöpuolella: mikä tekee rahoitettavasta investoinnista vihreän?
Rahoitus keskeinen kanavointivoima – vihreyden varmistamisessa on vielä kehitettävää
Ilman velkarahaa suurin osa tarvittavista kestävistä investoinneista jäisi tekemättä, joten rahoittajien rooli vihreässä siirtymässä on ilmeisen keskeinen. Tarvitsemme yhtä yksityiskohtaisempaa ja yhteismitallista tietoa rahan käyttötarkoituksesta, ympäristövaikutuksista ja EU:n taksonomiakelpoisuudesta. Kehitys on kuitenkin vielä kesken, eikä markkinoilla ole yhteistä tapaa arvioida investoinnin ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. Hankkeiden vihreyden arviointi täysin aukottomasti on siis ymmärrettävän vaikeaa rahoituspäätöstä tehdessä.
Vihreän rahan tarjoamisen lisäksi monet rahoittajat ovat myös jo asettaneet tavoitteita rahoittamiensa päästöjen laskemiseen tai jopa kieltäytyneet tiettyjen sektoreiden, kuten fossiilisten polttoaineiden, rahoittamisesta.
Riskinäkökulma on myös olennainen, sillä rahoittajien tulee pystyä jatkossa arvioimaan kohteen ympäristövaikutuksia fyysisten- ja transitioriskien näkökulmasta. Fyysiset ilmastoriskit, kuten rankkasateet, tulvat, kosteat talvet ja kesän kuivuus koskettavat myös Suomea, ja ne tulisi ottaa tarkemmin huomioon rahan hintaa määritettäessä. Ilmasto- ja ympäristöriskit ovat vahvasti esillä myös Euroopan keskuspankin pankkivalvonnassa.
Olen iloinen siitä, että rahoittajat ottavat vihreän siirtymän vakavasti. Vastuullisen rahoituksen ympärillä tapahtuu nyt paljon, ja ala kehittyy nopeasti. Hinnoittelu on meille rahoittajille keskeinen työkalu, jolla voimme kanavoida rahaa entistä voimakkaammin vihreää siirtymää edistäviin kohteisiin. Samalla vihreät investoinnit integroituvat voimakkaammin rahoittajien perustuotevalikoimaan. Ambitiotaso on asetettava korkealle, ja jokainen investointi on nyt tehtävä kestävämmin, mikäli aiomme saavuttaa ilmastotavoitteemme.
Kuntarahoituksesta lyhyesti
Kuntarahoitus Oyj on Suomen suurimpia luottolaitoksia. Kuntarahoituksen omistavat kunnat, Keva ja Suomen valtio. Kuntarahoitus-konserniin kuuluu myös tytäryhtiö Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy. Konsernin tase on 47,7 miljardia euroa.
Kuntarahoituksen asiakkaita ovat Suomen kunnat, kuntayhtymät ja hyvinvointialueet sekä niiden määräysvallassa olevat yhteisöt ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn nimeämät yleishyödylliset yhteisöt ja kohteet. Asiakkaat rahoittavat Kuntarahoituksen tarjoamilla rahoitusratkaisuilla ympäristön kannalta kestäviä ja yhteiskunnallisesti vastuullisia kohteita, kuten julkisen liikenteen hankkeita, kestävää rakentamista, sairaaloita ja terveyskeskuksia, päiväkoteja ja kouluja sekä erityisryhmien asumista.
Kuntarahoituksen asiakaskunta on kotimaista, mutta toimintaympäristö on globaali. Yhtiö on aktiivinen suomalainen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä ensimmäinen suomalainen vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskija.
Antti Kontio
Head of Funding & Sustainability
Kuntarahoitus Oyj
