Päästöjen vähentäminen on merenkulun merkittävin vastuullisuusteema, uskoo NAPA

Merenkulun ohjelmistoyritys NAPAn suunnittelu-, turvallisuus- ja operointiratkaisut auttavat vähentämään laivojen päästöjä. Yrityksen keskeinen vastuullisuuteen liittyvä haaste on selvittää, miten mitata NAPAn ratkaisujen avulla vältetyt päästöt – ja viestiä niistä.

Ruuhkautuneet satamat ja laivojen pitkät odotusajat ovat merkittäviä syitä laivaliikenteen päästöille, selviää University College Londonin ja merenkulun konsultointiyritys UMASin tutkimuksesta. Ruuhkien ja odotusaikojen optimointi voisi tutkimuksen mukaan vähentää laivamatkojen päästöjä jopa 25 prosenttia alustyypistä riippuen. 

Muun muassa tällaisiin haasteisiin ratkaisuja tarjoaa tietotekniikkapalveluyritys NAPA. Vuonna 1989 Suomessa perustettu yritys tuottaa ohjelmistoja ja datapalveluja rahti- ja matkustajalaivojen suunnitteluun ja operointiin. NAPAn suunnittelu-, turvallisuus- ja operointiratkaisut pyrkivät tukemaan asiakkaita muun muassa reittien optimoinnissa, riskianalyyseissä ja päästöjen vähentämisessä. 

“Päästöjen vähentäminen on merenkulussa tällä hetkellä merkittävin vastuullisuusteema. Ympäristökysymykset muuttavat teollisuutta jatkuvasti, ja asiakkailla on jatkuvasti lisää vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia”, sanoo Juhana Salminen, NAPAn Vice President, Operational Excellence.

Yrityksen asiakkaita ovat esimerkiksi telakat, laivojen omistajat sekä operoijat, suunnitteluyritykset, konsulttiyritykset, luokituslaitokset, yliopistot ja tutkimuslaitokset. NAPAlla on yhteensä kymmenen toimipistettä Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa ja 210 työntekijää globaalisti.

Haasteena arvoketjun ulkopuolisten päästöjen mittaaminen

Mitä tulee yrityksen omaan vastuullisuuteen? Se on muun muassa selvittänyt oman toimintansa suorat ja ostetun energian päästöt, ja suunnitteilla on vastuullisuusraportti. Vaikka yrityksessä ei ole erillistä vastuullisuusyksikköä, työlle on nimetty omat asiantuntijansa. 

Salminen on tunnistanut yhden merkittävän vastuullisuuteen liittyvän haasteen, eli yrityksen arvoketjun ulkopuolella vältettyjen päästöjen mittaamisen ja niistä viestimisen. 

Esimerkiksi näiden kysymysten ratkaisemiseen Salminen kollegoineen kaipaisi selkeää ohjeistusta ja tukea: Kuinka paljon on NAPAn ratkaisujen ansiota, että uudet laivat kuluttavat vähemmän energiaa per tonnimaili? Mikä olisi ollut laivan reitti- ja nopeusprofiili ilman NAPAn reittioptimointia? 

“Haluaisimme saada numeroina esitettyä, minkälainen vaikutus ratkaisuillamme on ympäristöön ja yhteiskuntaan. Sen mittaaminen ja todentaminen on vaikeaa”, Salminen sanoo.
 

UN Global Compact lisää läpinäkyvyyttä ja eri alojen ristiinpölytystä

Osana vastuullisuuden kehittämistä NAPA sitoutui UN Global Compactiin vuonna 2014. Yrityksen asiakkaat ovat suuria globaaleja toimijoita, joilla on omat raportointivelvoitteensa. Niiden myötä myös NAPA alihankkijana saa paljon tiedusteluja oman toimintansa vaikutuksista. 

“Tiedusteluihin on helppo vastata, että viimeisimmät raportit löytyvät UN Global Compactin arkistoista”, Salminen sanoo. Toiminnan läpinäkyvyys on osa ESG-kriteerien mukaista hyvää hallintotapaa.

NAPA on ollut mukana tammikuussa päättyneessä UN Global Compact Suomen PK-yritysten vastuullisuusryhmässä, joka tarjoaa tukea pienille ja keskisuurille yrityksille vastuullisuusjohtamisessa. Yksi UN Global Compactin eduista on Salmisen mukaan toimialarajat ylittävä vertaistuki ja oppiminen, jonka ansiosta vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä ei lähesty liian kapeasta näkökulmasta. 

“Olen oppinut UN Global Compactin toiminnassa paljon esimerkiksi päästöjen laskemisen työkaluista ja siitä, minkälaisia raportointiin liittyviä käytäntöjä muilla yrityksillä on. Se on vähän niin kuin ristiinpölytystä”, Salminen sanoo. 

Päästövähennystavoitteet määrittävät alan tulevaisuutta

Tulevaisuudessa merenkulun sääntely ja vaatimukset tulevat työllistämään alan yrityksiä. 

Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO on asettanut kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita ja haluaa, että kansainvälinen merenkulku saavuttaa nettonollan vuoteen 2050 mennessä. 

Myös EU:n sääntely on kytköksissä järjestön asettamiin standardeihin. Tammikuusta 2024 asti unionin päästökauppajärjestelmä (EU ETS) on edellyttänyt päästömaksuja isoiksi luettavista laivoista. Erilaiset raportointivaatimukset lisääntyvät myös merenkulussa.

Tämä kaikki pitää alan ammattilaiset kiireisinä, mutta Salminen näkee Euroopan vihreän siirtymän luovan merenkulkualalle uusia mahdollisuuksia. 

“Vihreä siirtymä vaatii, että uudet laivat, innovaatiot ja teknologiat korvaavat vanhat vastaavat. Vihreä rahoitus kannustaa vihreisiin investointeihin, kun kasvava osuus rahoittajien salkuista on oltava ympäristön kannalta kestävää liiketoimintaa”, hän sanoo.