Mahdollisuuteni toimia 13.1.2021 julkistetun kansallisen kiertotalouden strategisen edistämisohjelman ”Uusi suunta – Ehdotus kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi” ohjausryhmän puheenjohtajana uudisti oman käsitykseni kiertotalouden kokonaiskuvasta täysin. Kiertotalouden ymmärtäminen pelkkänä kierrätyksenä tai ideologisena ajattelumallina ei anna oikeata kuvaa todellisuudesta. Palvelullistaminen, jakamistalous, ekosysteemit ja kumppanuusverkostot ovat esimerkkejä huomisen kiertotaloutta kuvaavista uusista käsitteistä. Ehkä me tulevaisuudessa puhummekin vain kestävästä taloudesta nykyisen lineaaritalousmallin korvaajana.
Erityisesti meille yrityselämässä mukana oleville on ratkaisevan tärkeää ymmärtää kiertotalous uutena talouden toimintatapana, joka samanaikaisesti sekä tuottaa tarvittavan taloudellisen kasvun että mahdollistaa keinon vähentää luonnonvarojen käyttöä. Kiertotalous on vastuullista taloutta. Se on kokonaisuus, jossa taloudellinen hyvinvointi on opittava rakentamaan uudella tavalla.
Korostuneesti tulevaisuusorientoituneena henkilönä hahmotan niin, että meillä on tulevina vuosikymmeninä yhtä aikaa ratkaistavana kolme megatason haastetta:
- ympäristöhaasteet: ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen, luonnonvarojen ylikulutus
- taloushaasteet: edessämme on kilpailijamaita nopeampi väestön ikääntymiskehitys ja sen myötä selviytyminen hyvinvointiyhteiskunnalle kuuluvista ja merkittävästi kasvavista eläke-, hoiva- ja muista turvaverkkolupauksista
- tuottavuushaasteet: yrityssektorimme tuottavuuskehityksessä – erityisesti finanssikriisin jälkeen – olemme olleet selkeä alisuoriutuja suhteessa kilpailijamaittemme kehitykseen. Elinkeinorakenteemme ei ole uudistunut toimintaympäristön muutoksen edellyttämällä vauhdilla
Kyse on suurista kansallisista haasteista, joiden ratkaisemisessa ei ole varaa viivytellä. Olemme oikeasti useamman ongelman yhtäaikaisen ratkaisupakon äärellä. Yhtä ja selkeää ratkaisua ei kuitenkaan ole olemassa. Tarvitsemme systeemisen muutoksen ja juuri sen tarjoaa välttämätön siirtymä kiertotalouteen. Tarve päästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen vähentämiselle on ilmeinen ja toisaalta ilman talouskasvua, emme selviä hyvinvointiyhteiskuntamme edellyttämistä lupauksista.
Kiertotalous avaa uusia markkinoita
Toivon vilpittömästi, että mahdollisimman moni suomalainen lukisi kiertotalousohjelmamme. Pysähtyäkseen ja oppiakseen. Toimintaympäristömme nopeampi muutos kuin koskaan pakottaa meidät uudistumaan nopeammin kuin koskaan. Koronan jälkeen on haettava uusi suunta. Paluuta entiseen ei ole ja kello käy. Strateginen kiertotalousohjelma tuo tulevaisuuden pohdintaan oman näkökulmansa. Rakennamme ohjelmassa polkua koko yhteiskuntaamme kohtaavan systeemisen muutoksen läpi. Myös yrityksille.
Yksi keskeinen osa tämän polun rakentamista on digihyvinvointitalous, jossa data korvaa materiaalivirtoja. Kiertotalouden keskiössä olevat datatalous, digitalisaatiokehitys ja talouden palvelullistuminen tarjoavat merkittävän potentiaalin yritysten uusien liiketoimintamallien ja palvelutarjonnan kehittämiseen ja tuottavuuden parantamiseen sekä elinkeinorakenteemme uudistamiseen ja taloutemme uuden perustan rakentamiseen.
Siirtymä kiertotalouteen on Suomelle ja yrityksillemme merkittävä mahdollisuus. Se tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa Suomen vientivetoista taloutta ja työllisyyttä samalla kuitenkin vähentäen luonnonvarojen kulutusta ja siitä aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Globaalisti tarvitaan jättiläismäiset investoinnit, kun tehdään uusi, ei fossiilinen, kiertotalouteen perustuva teollinen vallankumous. Tähän vallankumoukseen Suomi lähtee paalupaikalta. Vastuullisuutta korostava arvopohjamme ja meidän korkeaan teknologiaamme nojaava osaamisemme tarjoavat meille erinomaisen viitekehyksen kehittyä parhaimmillaan myös tekojen kautta maailman johtavaksi maaksi kiertotaloudessa.
Reijo Karhinen
ohjausryhmän puheenjohtaja
Kiertotalouden strateginen edistämisohjelma
