Pääsihteeriltä
Anniina Kristinsson ja Marja Innanen: Yritysten on aika herätä vastuullisraportoinnin aikaan
Vastuullisuusraportoinnin uusi aikakausi on alkamassa, kiitos viime vuoden loppupuolella Brysselissä hyväksytyn kestävyysraportointidirektiivin. Uusi direktiivi velvoittaa eurooppalaisia yrityksiä ennenäkemättömään avoimuuteen ja vastuullisuuteen.
Nyt uuden toimintavuoden alussa suomalaisyritysten tulisikin aloittaa vimmattu valmistautuminen, sillä vain parin vuoden sisällä yritysten vuosiraporttien tulee sisältää yksityiskohtaisia tietoja yritysten vaikutuksista ympäristöön, sosiaaliseen kestävyyteen ja ihmisoikeuksiin.
Direktiivin hyväksyminen luo kiihdytyskaistan koko Euroopan kattaville kestävän kehityksen raportointistandardeille, joiden valmistelu on jo loppumetreillä.
Yritysten tulee lähitulevaisuudessa raportoida arvoketjustaan tarkemmin kuin koskaan ennen ja myös osoittaa, miten negatiiviset vaikutukset saadaan hallintaan. Tämä luo valtavaa lisäpainetta yritykselle, sillä sen tulee pystyä keräämään tietoa toimittajiltaan ja alitoimittajiltaan.
Vastuullisuus on liiketoiminnan ydintä
EU:n komissio vie vauhdilla eteenpäin muitakin uusia aloitteita, jotka edistävät vihreää siirtymää. Parhaimmillaan uudet vaatimukset tulevat kiihdyttämään yritysten vastuullisuusstrategioiden täytäntöönpanoa, kun sekä kuluttajat, sijoittajat että muut ryhmät voivat tarkastella ja vertailla yritysten todellisia vaikutuksia ja tavoitteita. Yhä useampi yritys onkin huomannut, että vastuullisuus ei voi olla enää irrallinen osa liiketoimintaa, vaan sen on oltava liiketoiminnan ytimessä.
Odotettavissa on, että monet yritykset, jotka tänään profiloivat itseään vihreillä ja sosiaalisesti kestävillä aloitteilla tulevat huomaamaan, että todellisuudessa oma tähänastinen kestävyystoiminta on ollut varsin riittämätöntä verrattuna lähitulevaisuuden vaatimuksiin.
Vuosikertomusten vastuullisuusosioiden kiiltokuvien tulee pikaisesti vaihtua tietoihin todellisista ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksista ja niiden hallinnasta. Yrityksiltä vaaditaan myös selkeitä strategisia tavoitteita ja kykyä kertoa, miten oma toimintamalli tukee tai ei tue kestävää kehitystä.
Monet yritykset raportoivat jo (melko) tottuneesti ilmastotyöstään. Nyt tätä kykyä pitää ripeästi laajentaa kattamaan esimerkiksi luonnon monimuotoisuus, veden käyttö, elämiseen riittävän palkan saanti ja monia muita alueita, joista yritykset eivät vielä raportoi lähes lainkaan.
Tiedonkeruujärjestelmät pitää nyt luoda kattavasti
Yritysjohtajien tulisikin nyt tarkastella organisaatioidensa valmiutta vastata uusiin raportointivaatimuksiin ja ryhtyä toimiin, jotta kestävän kehityksen toteuttaminen ja siitä vastaaminen tulee integroiduksi osaksi yrityksen toimintaa. Myös yritysjohdon itse tulee valmistautua täysin uudenlaiseen avoimuuteen.
Raportointidirektiivin nopea voimaantuloaikataulu takaa sen, että yrityksillä on kädet täynnä työtä tulevina vuosina – ja monilla on jo kiire. Suurten, yli 500 henkilöä työllistävien osakeyhtiöiden tulee raportoida jo vuonna 2025 perustuen vuonna 2024 kerättyyn dataan. Käytännössä näiden yritysten pitää siis saada tiedonkeruujärjestelmät rakennettua jo tämän vuoden aikana.
Seuraavana vuorossa ovat kaikki keskisuuret yritykset, ja viimeisenä pienemmät pörssiyritykset. Kaiken kaikkiaan direktiivi koskettaa yli 50 000 yritystä Euroopassa. Yksikään näistä ei ole tällä hetkellä täysin valmis vastaamaan tähän haasteeseen!
Tämä ei ole byrokraattinen harjoitus
Organisaatiot, jotka pystyvät nyt näyttämään ja todentamaan avoimesti vastuullisuuden tasonsa sekä suunnitelmansa esimerkiksi 1,5 asteen lämpenemistavoitteen saavuttamiseen, tulevat kuulumaan tulevaisuuden voittajiin. Lainsäädännön yksi perimmäinen tarkoitus nimittäin on, että sijoittajien ja kuluttajien rahavirrat ohjautuisivat kestävään toimintaan ja tuotteisiin.
Uuden kestävyysraportoinnin voi nähdä pelkkänä byrokraattisena harjoituksena. Paljon kannattavampaa on kuitenkin suhtautua siihen instrumenttina ymmärtää ja hallita yrityksen vaikutuksia tavalla, joka takaa sen, että yrityksen elinvoimaisuus ja houkuttelevuus vahvistuu entisestään – ja että yritys ylipäänsä pysyy kilpailukykyisenä markkinoilla.
Mielipidekirjoitus on julkaistu alunperin Kauppalehdessä 2.2.2023.
Marja Innanen
pääsihteeri
UN Global Compact Suomi
Anniina Kristinsson
EU:n raportointilainsäädännön johtava asiantuntija
Nordic Sustainability