Julkaistu 08.04.2021

Jaa

Vieraskynä

Hanna Silvola: Yritysvastuuraportointi on vain yksi viestinnän keino

Yritykset kokevat kasvavaa painetta raportoida yritysvastuusta. Raporttia odottavat monet sidosryhmät: asiakkaat ja kansalaisjärjestöt, mutta yhä useammin omat liikekumppanit, rahoittajat tai sijoittajat. Tilastot osoittavat, että yritysvastuusta raportoivien yritysten määrä nousee. Nyt jos koskaan kannattaa viimeistenkin yritysten herätä tekemään se vapaaehtoisesti ennen kuin lainsäädäntö pakottaa.

Varsinkin raportoinnin alkumetreillä voi olla haastavaa löytää selkeää etenemispolkua datankeruusta valmiin raportin julkaisemiseen. Yritysvastuuraportoinnin aakkosissa esiintyykin melkoinen kirjainviidakko. On CDP, ESG, GRI, IIRC, SASB, SDG, TCFD ja mitä vielä..? Ei ole siis ihme, että ainakin alku herättää hämmennystä. Pikaratkaisuna kiireellä aikataululla ja vähäisillä resursseilla saatetaan päätyä katsomaan kilpailijoiden raportteja ja imitoimaan niitä. Tämä polku johtaa yleensä harhaan.

Yritysvastuuraportin tavoitteena on kertoa yrityksen oman toiminnan kannalta olennaisista vastuullisuusasioista sen sidosryhmille. Ei siis kannata kopioida toisten ideoita, vaan miettiä, mikä juuri meille on olennaista ja miten siitä viestitään tärkeille sidosryhmille. Olennaisuusanalyysistä tulee harvoin kovin hyvää yrityksen oman kahvipöydän ääressä asiaa pohtimalla. Olennaisuusanalyysi kannattaakin tehdä kuulemalla sidosryhmien toiveita ja ottamalla heidät mukaan avoimeen keskusteluun. Asiantuntija-apuakin kannattaa käyttää, sillä aina sidosryhmätkään eivät osaa kertoa mitä kaikkea heidän olisi olennaista tietää.

Oman haasteensa yritysvastuun viestintään tuovat sijoittajien erilaiset ja osin ristiriitaisetkin odotukset. Tämän takia kannattaakin hetki miettiä, mille sidosryhmille varsinainen raportti kohdistetaan ja mitä viestintäkanavia käytetään muiden sidosryhmien tavoittamiseen. Tiedän yrityksiä, jotka kokoavat kaiken yritysvastuutiedon raporttiin, joka toimii eräänlaisena manuaalina. Erityisesti suuremmilla ESG-reitatuilla yrityksillä tämä on tarkoituksenmukaista, koska ulkopuolisissa reittauksissa raportista puuttuva tieto tulkitaan huonoksi suoritukseksi eikä se ole näin yrityksen edun mukaista. Pienemmissä yrityksissä olen havainnut enemmän sitä, että raportti kohdistetaan vaikkapa sijoittajille ja liikekumppaneille, kun taas muita sidosryhmiä lähestytään vaikkapa vuorovaikutteisilla sosiaalisen median kanavilla.

Viestitäänpä yritysvastuusta sitten muodollisen raportin tai muiden viestintäkanavien kautta, hyvää yritysvastuuviestintää yhdistää silti samat ominaisuudet: se kohdistuu oikeille sidosryhmille, se kertoo olennaisista asioista ja se perustuu luotettavaan ja vertailukelpoiseen tietoon. Laadukas vastuullisuusviestintä on sekä yrityksen että informaation käyttäjän etu ja siihen kannattaa panostaa!

-

Global Compact Network Finland järjestää yritysten vastuullisuusviestintää ja -raportointia koskevan webinaarin 15.4.2021 klo 15-16:30. Käsittelemme webinaarissa muun muassa vastuullisuusviestinnän keinoja, sidosryhmäanalyysia sekä kriisitilanteita. Tervetuloa mukaan!

Hanna Silvola
KTT, apulaisprofessori
Hanken