Helena Laukko, Suomen YK-liitto: Hälytyskellot soivat YK:n käytävillä

kuva: Tomi Westerholm, Acamedia

YK:n yleiskokouksen vuosittainen korkean tason viikko syyskuussa toimii kansainvälisen tilanteen ilmapuntarina. Viikon aikana kuullaan kaikkien 193 jäsenmaan puheenvuorot tulevan toimikauden keskeisistä haasteista ja tavoitteista.

Tänä vuonna suurin osa yleiskokouksessa käytetyistä puheenvuoroista keskittyi koronasolidaarisuuteen ja ilmastohätätilaan. Näistä puhui myös YK:n pääsihteeri António Guterres, joka sanoi soittavansa hälytyskelloa maailmalle.

YK:n pääsihteerin sanoma yleiskokouksen avajaisissa oli tiivistetysti se, että ilman solidaarisuutta ihmiskunta jatkaa kohti laajenevia kriisejä. Halutessamme pystymme kuitenkin edelleen valitsemaan positiivisen kehityksen tien ja tekemään yhdessä läpimurtoja, joiden avulla saavutamme kestävän kehityksen tavoitteet ja sitä kautta elinkelpoisen planeetan, rauhanomaiset yhteiskunnat ja hyvinvoinnin kaikille ihmisille.

YK:n pääsihteeri arvioi yleiskokouksen avajaispuheessaan nykytilannetta todeten, että ”onnistuimme lääketieteessä, mutta meitä uhkaa ehdot etiikassa”. Presidentti Niinistö totesi Suomen puheenvuorossa, että ”puhe ei yksin riitä. Meidän on ryhdyttävä toimiin, ja toiminnan aika on nyt”.

Pandemia on jo osoittanut, että kykenemme tulokselliseen yhteistyöhön ja hyödyntämään tehokkaasti teknologista osaamista selkeän akuutin ja laajamittaisen ongelman edessä. Sen sijaan monitahoisissa haasteissa, kuten maailmalaajuisessa rokotejakelussa, olemme toistaiseksi epäonnistuneet pahasti. Kehittyneiden maiden väestöstä maailmanlaajuisesti jo yli puolet on saanut ensimmäisen rokotteen, mutta vähiten kehittyneiden maiden väestöstä vain kaksi prosenttia – huolimatta siitä, ettei kukaan ole turvassa ennen kuin riittävä rokotekattavuus on globaalisti saavutettu.

Syksyn toinen merkittävä YK-kokous on reilun viikon päästä alkava Glasgow’n ilmastokokous. Kokouksen keskeisenä tavoitteena on kirittää maita ilmastotoimien kunnianhimossa. Kuten hallitustenvälisen ilmastopaneeli IPCC:n elokuussa 2021 julkaisema raportti osoitti, aikaa maapallon keskilämpötilan nousun rajaamiseksi 1,5 asteeseen on niukalti.

Syyskuussa kuultiin jo lupauksia tiukemmista tavoitteista mm. EU:lta, USA:lta ja Kiinalta, mutta lisäponnistuksia tarvitaan edelleen. EU, Iso-Britannia, Japani ja Kiina olivat etujoukoissa myös viime viikolla päättyneessä YK:n luontokokouksessa, jossa sitouduttiin vahvistamaan kansainvälistä ympäristölainsäädäntöä, luopumaan luonnolle haitallisista tuista ja tehostamaan suojelua.

Tulevissa kokouksissa, kuten esimerkiksi Glasgow’ssa, nämä puheet on muutettava teoksi, jotta kasvava luottamuspula etelän ja pohjoisen välillä vältetään. Suunnan on muututtava vauhdilla, muuten kiitorata loppuu kesken hyvin alkaneen nousukiidon. Suunnan muuttamiseksi YK:n pääsihteeri esitteli jäsenmaille 12 kohdan ”Our Common Agenda” tulevaisuusohjelman ja peräänkuulutti YK:sta 2.0-versiota. Tavoitteena on YK, joka kykenee vastaamaan paremmin nykyhetken ja tulevaisuuden haasteisiin ja toimii entistä vahvemmin verkostoituneena kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten kanssa. Esityksestä on tarkoitus päättää ensi vuonna pidettävässä tulevaisuushuippukokouksessa.

Tulevaisuusohjelman toteuttaminen edellyttää vahvempaa poliittista tahtoa, muutosvoimaa ja solidaarisuutta kaikilta jäsenmailta, meiltä kaikilta vastuullisilta kansalaisilta, elinkeinoelämältä ja muutoksentekijöiltä.