Vieraskynä
Ia Adlercreutz: Onko sydän mukana?
Nuorena kun oikein pinnistelin jonkin asian kanssa, isoäidilläni oli tapana kysyä ”Onko sydän mukana?”. Tulkitsin kysymyksen niin, että hän uskoi tekemisen sujuvan helpommin, jos sille antautuu koko sydämellään. Käänteisesti voisi todeta, ettei väkisin tekeminen johda oikein mihinkään.
Yritykset alkavat olla laajasti tietoisia siitä, että niiden odotetaan toimivan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Ne myös ymmärtävät kestävän kehityksen kysymysten ulottuvan monelle yritystoiminnan osa-alueelle. Kysymys ei ole ainoastaan ympäristönmuutokseen liittyvistä toimenpiteistä, vaan myös sosiaalisista ja taloudellisista parannuksista.
Toiminnan muuttaminen kestävän kehityksen tavoitteiden mukaiseksi ei ole nopeaa tai vaivatonta. Valmistava teollisuus, jolla on taseessaan isoja, teollisen aikakauden aikana rakennettuja tuotantolaitoksia, voi kokea muutosvaatimuksen erityisen raskaana. Todellista vaikuttavuutta saadaan kuitenkin aikaan vain käytös- ja liiketoimintamalleja rohkeasti analysoimalla ja muuttamalla.
Uskon, että kestävän liiketoiminnan kehittämisessä auttaa, jos yrityksen omistajilla ja johdolla on työssä sydän mukana. Kun tavoitteisiin on sitouduttu laajasti ja niitä pidetään aidosti arvokkaina, löytyvät yleensä myös keinot, joilla niihin päästään. Tärkeitä motivaation johtamisen kannalta ovat realistinen aikataulu ja selkeät mitattavat osatavoitteet. Elefantti pitää syödä paloina.
Aina ei tukea työlle löydy. Tunnen vastuullisuusjohtajan, joka saa kerta toisensa jälkeen johtoryhmän kokouksen lopusta muutaman minuutin, koska ”pakkohan tästä vastuullisuudestakin on jotain viestiä”. Tällaisen suhtautumisen voisi todeta olevan paitsi auttamattoman vanhanaikaista myös edesvastuutonta, sillä vastuullinen toiminta on tänä päivänä mitä suuremmissa määrin kilpailutekijä. Vastuullisuus on lisäksi arvo, ei funktio. Sen pitäisi läpäistä kaikki mitä yritys tekee. Näin ollen vastuullisuuskysymykset kuuluvat jokaisen johtajan agendalle.
Isoäitini kysymys ”Onko sydän mukana?” muistuttaa minua Antoine de Saint-Exupery’n Pikku Prinssi -kirjassa esiintyvästä kohtauksesta. Se kuuluu näin:
- Hyvästi, kettu sanoi. Nyt saat salaisuuteni. Se on hyvin yksinkertainen. Ainoastaan sydämellään näkee hyvin. Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä.
- Tärkeimpiä asioita ei näe silmillä, pikku prinssi toisti paremmin muistaakseen.
- Aika, jonka olet tuhlannut ruusullesi, tekee siitä niin tärkeän sinulle.
- Aika, jonka olen tuhlannut ruusulleni… pikku prinssi toisteli paremmin muistaakseen.
- Ihmiset ovat unohtaneet tämän totuuden, sanoi kettu. Mutta älä sinä unohda sitä. Sinun on vastattava siitä, mitä olet kesyttänyt. Olet vastuussa ruusustasi…
Ihminen on vuosituhansien aikana valjastanut luonnon ja sen varat käyttöönsä. Me voimme varmasti olla kaikki samaa mieltä siitä, että matkan varrella ahneus on usein syrjäyttänyt vastuun sosiaalisesta ja ekologisesta tasapainosta. Yritysjohtajat ovatkin teollisen tuotannon ja massakuluttamisen edustajina keskeisessä roolissa sekä ongelmien synnyttäjinä että niiden ratkaisijoina.
Millaisella johtajalla sitten on parhaat edellytykset toimia kestävän kehityksen keulakuvana?
Itse ajattelen, että sydän symboloi rohkeutta, viisautta, kauko- ja avarakatseisuutta sekä rehellisyyttä. Se symboloi myös nöyryyttä, empatiaa ja suhteellisuudentajua. Tällaisen sydämen tahdittamana toimivaa johtajaa ei sosiaalinen tai taloudellinen paine lamauta, vaan hän kykenee liiketoiminnan ja sitä ympäröivän maailman pitkäjänteiseen tarkasteluun lyhyen tähtäimen tuloksenteon rinnalla. Hän kantaa painavan vastuunsa arvokkaasti ja innostaa muut ympärillään jakamaan taakkaa.
Moderni johtaja käynnistää strategiatyön kysymällä, minkälaiseen maailmaan yritys haluaa kiinnittyä ja minkälaista maailmaa se haluaa olla rakentamassa. Moderni johtaja tietää, että kun maailmankuva on kirkas ja laajasti jaettu, on helpompi ohjata liiketoiminta kestävälle uralle.
Tekemällä moraalisesti vastuullisia valintoja suhteessa koko ekosysteemiin yrityksen omistajat, johto ja työntekijät kasvattavat yrityksen arvoa. On enemmän kuin todennäköistä, että sosiaalinen ja ekologinen pääoma näkyvät tulevaisuudessa myös yritysten taseessa.