Jutta Urpilainen: Kestävän kehityksen tavoitteet ovat polku elpymiseen ja kestävään kasvuun

Euroopan komissio julkaisi maaliskuun alussa tiedonannon EU:n Afrikka-strategiasta. Strategiassa on viisi osa-aluetta, joilla ehdotamme mantereidemme välisen kumppanuuden syventämistä: vihreä siirtymä, digitaalinen muutos, kestävä kasvu ja työpaikat, rauha ja vakaus sekä siirtolaisuus ja maahanmuutto. 

EU on jo Afrikan tärkein kumppani – käytettiinpä mittarina sitten esimerkiksi kauppaa, suoria sijoituksia tai virallista kehitysapua. On kuitenkin nähtävissä monia syitä, miksi suhdetta olisi syytä edelleen syventää. 

Afrikka on eräänlaisessa saranavaiheessa, mantereen väestö on kasvava ja nuori. Arvioidaan, että vuonna 2030 Afrikassa on 700 miljoonaa työikäistä, vastaavasti EU:ssa on yhteensä alle 500 miljoona ihmistä. Nuorille aikuisille on löydettävä mielekkäitä koulutusmahdollisuuksia, työtä ja positiivisia näköaloja tulevaan. 

Toisaalta suhteen syventämisen ajureina ovat globaalit megatrendit, jotka koskettavat samalla tavalla sekä Eurooppaa että Afrikkaa. Ilmastonmuutos uhkaa koko maailmaa eikä katso maiden tai mantereiden rajoja. Voimme toteuttaa yhdessä globaalisti sopimamme kunnianhimoiset ilmastotavoitteet vain, jos samaan aikaan vähennämme päästöjä myös kumppanimaissamme.

Uhkien lisäksi on myös mahdollisuuksia: vihreä, puhdas teknologia ja digitaaliset innovaatiot voivat parhaimmillaan tarkoittaa, että elintason nousua voidaan Afrikassa rakentaa kestävämmälle pohjalle ja ohittaa sellaisia kehitysvaiheita, jotka meillä Euroopassa ovat osoittautuneet esimerkiksi ympäristön kannalta vahingollisiksi. Eurooppalaisille yrityksille Afrikan taloudellinen vahvistuminen ja kysyntä osaamiselle ja innovaatioille merkitsevät kasvavaa markkinaa ja vahvistuvia kauppasuhteista. 

Yritykset ja yksityiset investoinnit ovat avainroolissa luomassa Afrikkaan vaurautta ja työpaikkoja. Afrikka-strategia jatkaa Junckerin komission lanseeraaman Afrikan ja EU:n kestävien investointien ja työpaikkojen allianssin alla aloitettua hyvää työtä. Arvioidaan, että allianssin kautta on noin 4,6 miljardin euron panostuksilla saatu liikkeelle 47 miljardin euron edestä investointeja.

Muutamia päivä Afrikka-strategiatiedonannon julkistamisen jälkeen jokaisen eurooppalaisen arki mullistui täysin. Koronavirus on muuttanut maailmaa, luultavasti pysyvästi. Virus on iskenyt myös EU:n kumppanimaihimme ja olemmekin ryhtyneet toimiin viruksen pysäyttämiseksi maailmanlaajuisesti: tätä kirjoittaessa Team Europe, eli EU, jäsenmaat ja eurooppalaiset rahoituslaitokset, ovat kohdentaneet uudelleen 36 miljardia euroa viruksen vastaiseen taisteluun ja sen sosioekonomisten vaikutusten pehmentämiseksi kehittyvissä maissa. Lisäksi EU:n aloitteesta järjestetty varainkeruutapahtuma keräsi 9,5 miljardia euroa koronaviruksen tehokkaiden ja kohtuuhintaisten hoito- ja diagnostisointimenetelmien ja rokotteen kehittämistyöhön sekä maailmanlaajuiseen jakeluun.

Minulta on kysytty, menettikö Afrikka-strategia koronaviruksen vuoksi merkityksensä. Vastaus on mielestäni selvä: itse asiassa kumppanuuden syventämistä tarvitaan entistä enemmän. Koronavirus on toden teolla osoittanut, miten valtavan keskinäisriippuvaisia olemme ja miten heikot kohdat tässä keskinäisriippuvuuksien verkossa heikentävät meitä kaikkia. Kukaan meistä ei ole turvassa niin kauan, kuin virus saa tehdä tuhojaan jossakin maailmankolkassa. Yhteiskuntien eriarvoisuus ja esimerkiksi terveydenhuoltojärjestelmät, jotka eivät ole kaikkien saavutettavissa, tekevät meidät haavoittuvaisiksi viruspandemian tapaisille uhille. 

Afrikka tulee tulevina vuosina ja vuosikymmeninä läpikäymään kokonaisvaltaisen sukupolvenvaihdoksen. Nuoret valitsevat yhteiskuntien tulevaisuuden suunnat, eikä ole yhdentekevää millaisia kumppanuuksia ja kehitysmalleja heille on valittavanaan. EU tarjoaa Afrikalle reilua, kestävää kumppanuutta. YK:n Agenda2030 kestävän kehityksen tavoitteet ovat kompassi, jota EU on sitoutunut seuraamaan sekä sisäisessä että ulkoisessa toiminnassaan. Koronaviruksesta elpymisessä ja sen jälkeisessä taloudellisessa jälleenrakennuksessa tätä kehikkoa on käytettävä ja sovellettava, jotta kaikki toimenpiteemme elvytyksen lisäksi vahvistaisivat meitä kohtaamaan seuraavia kriisejä.