Marja Innanen: Ei mitään bullshit-bingoa vaan vastuullisuuden kärkiteemoja

DEI, SBT ja Net-Zero, Scope 3, CSRD, BD, SDG16? – Ei, nämä eivät ole kokousten bullshit-bingon avainsanoja vaan yritysten vastuullisuustyön sisältöjä juuri nyt.

Aloitin YK:n yritysvastuualoitteen, Global Compactin, Suomen toimiston pääsihteerinä kolme kuukautta sitten. Olen tehnyt rundia jäsentemme keskuudessa ja keskustellut noin 30 Suomen suurimman yrityksen kanssa. Tämän honeymoonin aikana on hahmottunut selkeästi tietyt vastuullisuusteemat ja alueet, jotka puhuttavat ja liikuttavat yrityksiä tässä ajassa. Ja mitkä eivät suuresti liikuta, sekin on selvinnyt.

Ilmasto on ilman muuta ykkösjuttu. Ja mikä hienointa, eturivin yritykset perustavat useimmiten ilmastotyönsä globaalisti uskottavimpaan, tieteeseen perustuvaan raamiin eli Science Based Targets (SBT) -metodologiaan (jonka yksi neljästä kätilöstä on muuten Global Compact). Tällä hetkellä 34 suomalaisella yrityksellä on hyväksytyt SBT-tavoitteet, lisäksi 25 yritystä on sitoutunut asettamaan ne. Globaalisti noin 3200 yritystä on sitoutunut SBTi-aloitteeseen, ja niistä noin puolella on hyväksytyt tavoitteet.

Net-Zero-tavoitteeseen, eli päästöjen vähentämiseen niin lähelle nollaa kuin mahdollista, on sitoutunut yhdeksän suomalaista yritystä. Posti oli ensimmäinen suomalainen yritys, joka sai pari viikkoa sitten hyväksynnän SBTi:ltä nettonollatavoitteilleen. Ilahduttava huomio yritysten ilmastotyössä on ollut se, että yritykset etsivät koko arvo- ja toimitusketjulähtöisiä päästövähennyksiä, toimintamalleja ja yhteistyötä sekä keskittyvät nyt myös epäsuoriin päästöihin (Scope 3) ja niiden vähentämiseen, eivätkä jätä ilmastotyötä pelkkään päästölaskentaan ja -kompensointiin.   

Muista "ympäristö"-teemoista nousussa on biodiversiteetti, luonnon monimuotoisuus (BD), jonka osalta moni ”ei suoraan luontoon liittyvä” yrityskin pohtii rooliaan ja tekemisiään. Se on hienoa, sillä ilmastoa ja biodiversiteettiä ei voi erottaa, ne ovat kolikon kaksi eri puolta. Ennustan, että BD:ssä tullaan näkemään samantyyppinen kehityskaari kuin ilmastoasioissa: vakavasti otettavan, tieteeseen perustuvan metodologian tullessa valmiiksi (esim. Science Based Targets for Nature) ja ymmärryksen lisääntyessä luonnon monimuotoisuuden tärkeydestä, BD-työ tulee laajasti saavuttamaan yritykset. Biodiversiteetin lisäksi myös vesivastuukysymykset kiinnostavat. Vaikka Suomessa on vettä millä mällätä, on vesivastuu laaja sidosryhmiä puhuttava ja kumppanuuksia vaativa kysymys.  

Työ sosiaalisen vastuun saralla on pääsemässä tasoihin ympäristötyön kanssa. Yleinen tietoisuuden lisääntyminen sosiaalisen vastuun sisällöistä, sidosryhmien kiinnostus, sääntely ja lisääntyvät pakolliset raportointivaatimukset, Ukrainan sota sekä paljastuneet ihmisoikeusloukkaukset ovat pakottaneet yritykset kohtaamaan laajasti sosiaalisen vastuun ja erityisesti ihmisoikeuskysymyksiä kaikilla markkinoilla ja toimitusketjuissa. Yritysten sisällä korostuvat nyt Diversity, Equity, Inclusion (DEI) -teemat tarkoittaen käytännössä tasapuolista ja -arvoista kohtelua ja yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikille. Yrityksissä tehdään DEI-kartoituksia ja -suunnitelmia, ei vain sääntely- tai raportointipaineiden takia vaan siksikin, että monimuotoinen, avoin, osallistava ja tasa-arvoinen yrityskulttuuri tuottaa yksikertaisesti parempaa liiketoimintaa.

Lähes kaikkien yritysten kanssa sivuttiin tavalla tai toisella sääntelyä ja raportointia. Yrityksille on tulossa parin vuoden sisällä pakollisia, entistäkin laajempia kestävyysraportointivaatimuksia EU:n ja yksittäisten maiden osalta. Yritysvastuu todellakin oikeudellistuu. Esimerkiksi kestävyysraportointidirektiivi CSRD (Corporate Sustainability Reporting Directive) liittää vastuullisuuden osaksi talousraportointia, erityisesti ihmisoikeuksien, ympäristön, monimuotoisuuden ja korruption osalta (aiheet, jotka ovat Global Compactin kymmenen periaatteen ydintä). Lisäksi EU:lta on tulossa yritysvastuulainsäädäntöä ja tietyt maat, kuten esimerkiksi Iso-Britannia, Saksa ja Norja ovat tehneet omaa due diligence -lainsäädäntöä. Sääntely ulottuu yhä laajempaan joukkoon: isot yritykset pärjäävät kyllä, koska niillä on resursseja, mutta keskisuurten osalta tulee olemaan isoja haasteita. Jos ennen yritys pystyi keskittymään niin sanotusti omiin olennaisiin vastuullisuusasioihinsa, laajenee skooppi nyt osalla huomattavasti.

Mistä sitten ei puhuta? Vain harvojen yritysten kanssa on ollut puhetta gender-kysymyksistä. Oma fiilikseni on se, että meillä Suomessa sukupuolten tasa-arvokysymykset hoidetaan yritysten henkilöstöosastoilla ja asioiden oletetaan olevan niin hyvällä tolalla, että erityistä huomiota ei enää tarvita. Kuitenkin Suomessa on edelleen tehtävää esimerkiksi palkkatasa-arvossa tai naisten osuudessa ylimmissä johtotehtävissä. Maailmalla kiinnostus gender-asioihin on korkea; esim. Global Compactin globaalissa kurssitarjonnassa Target Gender Equality -ohjelma on ollut viime vuosina kaikista suosituin koulutusohjelma. Ennustan, että kun Human Rights- ja DEI-kokonaisuudessa ymmärrys lisääntyy, vetävät ne imussa huomion myös gender-asioihin.

Viimeisenä SDG16, eli kestävän kehityksen tavoite ”Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto". Huhtikuussa puhuttiin paljon siitä, miten rauha ja turvallinen toimintaympäristö ovat kaiken A ja O. Ukrainan sota oli viimeinen herätys fossiilisista luopumiseen. Kuten koronapandemiaKIN, niin Ukrainan sota nosti resilienssin merkitystä; miten ennakoidaan, sopeudutaan, muutetaan toimintaa ja ollaan ketteriä. Sota on koskettanut laajasti yrityskenttää – humanitaarinen hätä ja työntekijöiden selviytyminen Ukrainassa tai Venäjällä on tullut erittäin lähelle monia suomalaisia yrityksiä.

Nyt heinäkuun alussa puhe rauhasta on alkanut hiljentyä. Rauha ja turvallinen toimintaympäristö on perusta, jolle rakennetaan niin menestyvä liiketoiminta kuin kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminenkin. Ukrainan sota herätti meidät pohtimaan rauhan, oikeusvaltion ja stabiilin toimintaympäristön merkitystä yritystoiminnalle. Toivon, että puhe ja toimet liiketoiminnan kannalta elintärkeän SDG16-tavoitteen osalta jatkuisivat myös tulevaisuudessa ja voimistuisivat entisestään sille kuuluvaan arvoonsa.

Näillä miettein kohti kesälomaa!

Iitti 7.7.2022