Julkaistu 18.05.2020

Jaa

Vieraskynä

Merja Pentikäinen, Lenita Toivakka: Globalisaatio ei kuole koronaan, yritysvastuun merkitys korostuu

Global Compact Network Finlandin ja Keskuskauppakamarin järjestämässä Vastuullisuus nyt -webinaarissa 14.5. pohdittiin koronakriisin vaikutuksia vastuullisuuteen. Koronaviruksen aiheuttama terveyskriisi kärjistyi nopeasti talouskriisiksi, joka mullisti yritysten toimintaa ympäri maailmaa. Kokosimme webinaarissa esiin nousseita tärkeitä huomioita ja niiden herättämiä ajatuksiamme. Webinaarista on myös julkaistu tallenne https://www.apogee.fi/kauppakamari/20200514/Q3kbkxNr/

Yritysvastuu koronakriisin keskellä ja sen jälkeen

Koronan liikkeelle sysäämä yleinen talouskriisi tarkoitti taloudellista kriisiä myös lukemattomille yrityksille. Monet yritykset ajautuivat olemassaolon kamppailuun. Toisaalta kriisi on myös luonut uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Webinaarissa Ahlström-Munksjön ja Kyrö Distillery Companyn edustajat kertoivat siitä, kuinka kriisi järisytti liiketoimintaa ja kuinka nopeilla reaktioilla kriisin synnyttämään kysyntään vastaamiseksi onnistuttiin pelastamaan liiketoiminta. Molemmat yritykset reagoivat koronan aiheuttamaan äkilliseen terveystuotteiden kysynnän kasvuun muuttamalla tuotantolinjojensa tuotantoa. Ahlström-Munksjö käynnisti hengityssuojamateriaalin tuotannon Italiassa ja Tampereella. Kyrö Distilleryssä Isokyrössä muutettiin pikaisesti suunnitelmia ja käynnistettiin käsidesin tuotanto. Vastaamalla yhteiskunnan kannalta kriittisten tuotteiden kysyntään ja turvaamalla samalla työpaikkoja näillä liiketoimintaratkaisuilla on myös tärkeitä vastuullisuusulottuvuuksia.

Koronakriisin myrskynsilmästä siirrytään vääjäämättä pois ja elämä jatkuu. Kriisin vuoksi asetettuja rajoituksia on jo alettu purkaa eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. On selvää, että koronakriisiä edeltävään maailmaan ei ole enää paluuta. Kriisistä on otettava oppia ja rakennettava parempaa ja kestävämpää maailmaa. Kriisi tulee kääntää mahdollisuudeksi.

Webinaarin puheenvuoroissa korostui kestävän kehityksen ja yritysvastuun entistä tärkeämpi merkitys kriisin jälkeen. Kestävä kehitys ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDGs) toteuttaminen on välttämätöntä ihmisten hyvinvoinnille, myös uusien pandemioiden estämiselle. 

Tarvitaan kumppanuutta ja hyvää sääntelyä

YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin on kirjattu huomio kaikkien toimijoiden roolista kestävän kehityksen toteutumisessa. Webinaarissa korostettiin valtioiden ja yritysten kumppanuuden merkitystä. Valtioiden tärkeä tehtävä on tukea kestävyyttä yritysten ja kuluttajien toimintaa ohjaavan sitovan sääntelyn ja resurssiohjauksen avulla. 

Elina Lepomäen webinaarissa peräänkuuluttamassa vastuullisessa markkinataloudessa tarvitaan pelisääntöjä. Tarvitaan sekä yrityksiä oikeudellisesti sitovaa kansallista lainsäädäntöä että yritysten itsesääntelyä. Valtioiden verosääntelyllä ohjataan monin tavoin yritysten ja kuluttajien toimintaa. Verotus on tehokas ohjauskeino kestävän kuluttamisen vahvistamisessa. Hyvä ja kannustava sääntely on myös yritysten etu. 

Vastuullinen liiketoiminta on tullut jäädäkseen

Yrityksiltä kestävä kehitys edellyttää vastuunkantoa ja sitä, että yritysvastuusta tulee liiketoiminnan perusedellytys. Yritysvastuun ydin on ”do no harm” -lähtökohta, eli puuttuminen yritystoiminnan negatiivisiin vaikutuksiin. On kannettava taloudellista vastuuta, minimoitava negatiiviset vaikutuksen ympäristöön ja huolehdittava ihmisten hyvästä kohtelusta.

Koronapandemia on tuonut näkyväksi ympäristön, eläinten kohtelun ja ihmisen keskinäisriippuvuuden ja samalla yritysvastuun ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun läheiset yhteydet. Toivottavasti koronan jälkeen ymmärrämme paremmin, että työ ympäristön suojelemiseksi ja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on myös työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen. 

Kriisi on nostanut esiin yritysten riskienhallinnan merkityksen a globaalien arvoketjujen haavoittuvuuden globaaleille kriiseille. Korona on osoittanut, kuinka riskienhallintaa on syytä tarkastella laajasti ja kokonaisvaltaisesti. Yritysten ulkopuolisista liiketoimintariskeistä voi tulla yritysvastuuriskejä. (https://havujaperkele.fi/yleinen/liiketoimintariskit-ja-yritysvastuuriskit-erot-ja-linkit/)

Webinaarin yrityspuheenvuoroissa todettiin, että yrityksen vahva arvopohja ja vastuullisuus tuovat lisäsuojaa ulkoisia liiketoimintariskejä ja iskuja vastaan. Yritysvastuu on myös tutkitusti tuottoisaa liiketoimintaa. Vastuullisuus tuo kustannussäästöjä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Suomalaisilla yrityksillä on osaamista ja tuotteita, joilla on kova kysyntä koronan jälkeenkin. Koska vastuullisuus on jatkossa entistä kovempaa valuuttaa kansainvälisillä markkinoilla, suomalaisten yritysten tulisi tehdä jo olemassa oleva vastuullinen toimintansa nykyistä näkyvämmäksi. Oman arkisen tekemisen sanoittaminen vastuullisuuden kielelle vauhdittaa pärjäämistä markkinoilla ja kansainvälisessä kilpailussa.

Global Compact vastuullisuustyön perustana

Koska yritysvastuu alkaa vasta siitä, mihin yrityksiä oikeudellisesti sitova kansallinen sääntely loppuu, yritysten on syytä virittää toimintansa vastaamaan erityisesti globaaleja YK:n linjauksia ja tehdä sitoutuminen niihin näkyväksi ulkoisessa viestinnässään. YK:n Global Compact tarjoaa tärkeän perustan yritysten vastuullisuustyölle.

Lenita Toivakka, pääsihteeri, Global Compact Network Finland 

Merja Pentikäinen, OTT, yritysvastuuasiantuntija, Opinio Juris

Vastuullisuus nyt -webinaarin puheenvuorot: Alustukset yksikön päällikkö Antti Karhunen (Euroopan komissio)ja kansanedustaja Elina Lepomäki, kommenttipuheenvuoro OTT Merja Pentikäinen (Opinio Juris), yritysesittelyt Vice President Lionel Bonte (Ahlström-Munksjö) ja toimitusjohtaja Miika Lipiäinen (Kyrö Distillery Company).

Merja Pentikäinen, Lenita Toivakka