Vieraskynä
Natalia Ollus, HEUNI: Pakkotyö ja työperäinen hyväksikäyttö voi ulospäin näyttää tavalliselta työltä
Helsingin poliisilaitoksen ihmiskauppatutkintaryhmä tiedotti taannoin tutkineensa tapausta, jossa Filippiineiltä rekrytoituja henkilöitä erehdytettiin maksamaan olemattomasta työsopimuksesta suomalaiseen siivousalan yritykseen [1]. Viimeaikaisia uutisia on julkaistu myös koskien etiopialaistaustaisia hoiva-alan työntekijöitä, joilta on peritty kynnysrahaa työpaikasta Suomessa [2], kivilouhimoilla epäillyn ihmiskaupan kohteeksi joutuneita kiinalaisia kivimiehiä [3], palkatta jääneitä siivoajia [4] sekä oikeudenkäyntejä, joissa arvioidaan thaimaalaisten marjanpoimijoiden huonoja työoloja ja alipalkkausta [5].
Nämä tapaukset osoittavat ensinnäkin, että Suomessa esiintyy työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa pakkotyötarkoituksessa. Uutisointi osoittaa myös, että työperäinen hyväksikäyttö tunnistetaan verrattain hyvin Suomessa. Kolmanneksi uutiset kertovat siitä, että viranomaiset tutkivat tietoonsa tulleita ilmoituksia ja että rikoksen kohteeksi joutuneet henkilöt voivat saada apua oikeuksiensa puolustamiseen. Tämä ei ole itsestään selvää kaikkialla, edes Euroopassa tai naapurimaissamme.
Suomi on edelläkävijä hyväksikäytön ja pakkotyön torjunnassa
Olemme HEUNIssa tutkineet työperäistä hyväksikäyttöä ja ihmiskauppaa usean vuoden ajan. Olen itse viime vuosina tiiviisti seurannut muiden pohjoismaiden toimia tämän ongelman ratkaisemiseksi. Oma selkeä havaintoni on, että Suomi on muita Pohjoismaita rutkasti edellä työvoiman hyväksikäytön ehkäisyssä ja torjumisessa. Tämä johtuu useasta seikasta, ml. erikoistuneista viranomaisista kuten työsuojelutarkastajista, joilla on selkeä toimivalta puuttua hyväksikäyttöön, sekä viranomaisyhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Mielestäni kaikkein keskeisin syy on kuitenkin suomalainen lähestymistapa ja ymmärrys siitä, mitä hyväksikäyttö konkreettisesti tarkoittaa ja miltä se näyttää.
Yksi yleisimmistä työvoiman hyväksikäyttöön liittyvistä väärinkäsityksistä ainakin Euroopan sisäisessä ympäristössä on, että hyväksikäyttö näyttäisi joltakin muulta kuin työltä. Tällä tarkoitan stereotyyppistä ajattelua, jonka mukaan hyväksikäyttö edellyttää pakottamista tai jopa väkivallan käyttöä uhreja kohtaan. Vuosien saatossa Suomessa on ymmärretty, että suurin osa työperäisen hyväksikäytön uhreista työskentelee ainakin aluksi aivan vapaaehtoisesti. Monet uhrit voivat vapaasti liikkua, ja he voivat jopa matkustaa kotimaahansa työsuhteen aikana. Pakottaminen ja hyväksikäyttö muodostuu usein siitä, että heiltä on vaadittu suuria maksuja, ns. kynnysrahoja, työpaikan saamiseksi Suomessa. Maksaakseen tämän he ovat usein ottaneet velkaa joko kotimaassaan tai työnantajaltaan. He joutuvat siten velkasuhteeseen tai jopa velkaorjuuteen (debt bondage), ja ovat siten riippuvaisia työstä ja työnantajastaan. Pakkotyön "pakko" ei siten useinkaan ole fyysistä vaan paljon hienovaraisempaa. Uhrin ja tekijän välillä vallitsee vallan epätasapaino, jota työnantaja tai hänen edustajansa käyttää vaatiakseen uhrilta pitkiä työpäiviä ja jättämällä palkan tai osan palkasta maksamatta.
Vaikka tilanne on Suomessa muita maita parempi, on meilläkin edelleen tekemistä. Koska uhrit ovat usein tietämättömiä oikeuksistaan, eivät he itse useimmiten osaa tai uskalla hakea apua. Uudessa selvityksessämme osoitamme, että hyväksikäytettyjen ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden on kaikesta huolimatta vaikea päästä kiinni oikeussuojakeinoihin ja siten korjaaviin toimenpiteisiin.
Viranomaiset eivät yksin voi ratkaista ongelmaa ja siksi yrityksillä on tärkeä rooli
Miksi tämä on relevanttia suomalaisille yrityksille? Viranomaiset eivät yksin voi estää kaikkea hyväksikäyttöä siksi yritysten tulee vahvemmin puuttua hyväksikäyttöön, ehkäistä sitä sekä varmistaa työntekijöiden pääsy korjaaviin toimenpiteisiin. Lisäksi alati kehittyvä yritysvastuusääntely asettaa aiempaa selkeämpiä vaatimuksia yrityksille huomioida oman toimintansa ja arvoketjujensa ihmisoikeusriskit.
Olemme HEUNIssa kehittäneet konkreettisia oppaita ja ohjeita työperäisen hyväksikäytön ja pakkotyön ennaltaehkäisyyn ja siihen puuttumiseen. Olemme lisäksi tehneet eettisen rekrytoinnin ohjeita ulkomaisen työvoiman rekrytointiin maatalous- ja sote-aloilla. Lisäksi tarjoamme koulutusta ja sparrausta yrityksille, jotka haluavat vahvistaa vastuullisuustoimiaan varmistaakseen, ettei omassa alihankinnassa esiinny hyväksikäyttöä Suomessa tai lähimaissa.
Epärehelliset toimijat keksivät jatkuvasti uusia keinoja voiton tavoittelemiseksi haavoittuvia ihmisiä hyväksikäyttäen. Siksi meidän kaikkien on yhdessä puututtava entistä voimakkaammin hyväksikäyttöön. Ole rohkeasti yhteydessä, jos haluat ymmärtää tarkemmin työperäisen hyväksikäytön riskejä omalla toimialallasi.
Lähteet:
[1] Lähes sadan filippiiniläisen epäillään joutuneen törkeän petoksen uhriksi - Poliisi
[3] Kiinalaisten työntekijöiden epäillään joutuneen työperäisen ihmiskaupan uhreiksi - Poliisi
[4] Poliisi epäilee kahta henkilöä työperäisestä ihmiskaupasta siivousyrityksessä - Poliisi