Nina Elomaa, S-ryhmä: Tulevaisuudessa luontojalanjälkimittari korvaa hiilijalanjäljen

Uskon, että lähitulevaisuudessa meille tulee kokonaisvaltaisempi tapa mitata, laskea ja kertoa kuluttajalle tuotteiden ympäristövaikutukset. Luontojalanjälki on ”uusi co2”. Se esittää ympäristöhaitat kattavammin sisältäen ilmastovaikutukset sekä vaikutukset maaekosysteemeihin ja vesistöihin.

Jyväskylän yliopiston, S-ryhmän ja Sitran yhteishankeen tavoitteena on kehittää luontojalanjäljen laskentamalli. Sen pohjalta voidaan asettaa strategisia tavoitteita koko arvoketjun luontojalanjäljen pienentämiseksi. Mallia halutaan kehittää myös yksittäisen tuotteen tasolle, sillä tuotekohtainen ja koko yrityksen luontojalanjäljen laskenta tukevat toisiaan.

Olemme laskeneet tutkijoiden kanssa kaupparyhmän ja sen arvoketjun luontovaikutukset. Avasimme oman merkin valmisruokasarjan reseptiikan tutkijoille tuotekohtaista luontovaikutusten laskentaa varten. Vertailimme erilaisten aamiaisten luontovaikutuksia.

Mitä tämä tieto tuo meille?  Mahdollisuuden asettaa luontotyöllemme mitattavat tavoitteet, joista sitoudumme myös raportoimaan sidosryhmillemme.  Arvokkaita jatkokehitysideoita oma merkki -tuotteiden kehitykseen. Perustelut aloittaa luontohanke arvoketjussamme ja kohdentaa tekemiset sinne, missä niillä on vaikuttavuutta. Tästä on esimerkkinä käynnistämämme luontohanke banaaniviljelmillä, sillä Suomen suosituimman hedelmän luontovaikutukset ovat kasvikunnan tuotteista kiloperusteisesti laskettuna merkittävimpiä.

Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään meistä. Tutkijoille yrityksen datan saaminen ei ole läpihuutojuttu, mutta ilman dataa ei voi tehdä kehittää laadukkaita mittareita. Hankkeen tavoitteena onkin tuoda avoin menetelmä, jota mikä tahansa yritys tai organisaatio voi käyttää luontovaikutustensa arviointiin. Luontohaittojen vähentäminen vaatii jatkossa uudenlaista yritysten välistä yhteistyötä arvoketjussa.

Mittarit, tunnusluvut, indikaattorit olivat pöydällä myös YK:n luontokokouksessa

Pääsin osallistumaan marraskuussa YK:n luontokokoukseen osana Suomen valtuuskuntaan talouselämän edustajana. Kolumbian Calissa tavoitteena oli keskittyä yhteisten tavoitteiden toimeenpanoon ja seurantaan.

Valitettavasti pitkän tähtäimen tavoitteet ja yhteiset indikaattorit jäivät kokouksessa vielä sopimatta. Biodiversiteetti kyllä kuuluu vahvasti yritysten agendalle. Yrityksille pitkän tähtäimen suunnitelmat, sitoutuminen ja selkeä pelikenttä on tärkeää investointien näkökulmasta. Yhteiset indikaattorit ohjaavat kansallisen tason seurantaan, mutta toimisivat samalla pohjana yritysten tunnuslukujen pohdintaan.

Kansainvälisten tavoitteiden saavuttamiseen ei riitä pelkästään suojelu, vaan tarvitaan lisäksi kestävää luonnonvarojen hyödyntämistä. Luontoarvomarkkinan ja ekologisen kompensaation mallien luominen on ensiarvoisen tärkeää, jotta yrityksillä on mahdollisuus osallistua markkinaehtoisesti biodiversiteettityöhön. 

On tärkeää, että globaalit, kansalliset ja yritysten tavoitteet ovat linjassa ja menemme kohti yhteistä maalia.

Kuva: Nina Kaverinen