Sami Lundgren, UPM: Global Compactista, UPM:stä ja vähän biodiversiteetistä

Tänään on YK:n World Wildlife Day ja metsäyhtiössä työskentelevälle biologille aihe on varsin tärkeä. Siitä huolimatta tämän blogin fokus on raportoinnissa yleisesti, vaikka liittyyhän luonnon monimuotoisuuteenkin suuri määrä raportoitavaa. Hanna Silvola kirjoitti raportoinnista jo aiemmin, joten jatkan yritysnäkökulmasta.

Global Compact on yritysvastuuverkosto, jossa on yli 15 000 jäsentä. Verkostoa yhdistää kymmenen periaatetta ja pyrkimys edistää aktiivisesti 17 kestävän kehityksen tavoitetta ja niiden 169:ä alatavoitetta. Verkoston jäseniä yhdistää myös toiminnan maksimaalisen läpinäkyvyyden tavoite ja sen myötä kerran vuodessa olennaiset asiat yhteen kokoava vuosiraportointi. UPM:n osalta se on integroitu vuosikertomus, joka kokoaa yhteen taloudellisen tiedon lisäksi myös relevantin vastuullisuustiedon.

UPM julkaisi vuosikertomuksensa eilen. Se toimii samaan aikaan myös ”Communication on Progress (CoP)” -raporttina, jossa kerromme viime vuoden tapahtumista sekä tulevaisuuden suuntaviivoista. UPM on ollut Global Compactin jäsen vuodesta 2003, joten näitä raporttejakin on jo toistakymmentä. Suurin muutos tapahtui jo 2006, jolloin siirrymme yhteen integroituun raporttiin.

Yksiin kansiin on viety liiketoimintakuvaus; toimitusjohtajan katsaus; tulos sisältäen niin eurot, tapaturmat kuin päästötkin; strategia; toimintatavat ja suunta minne olemme menossa. Useampi taikasana, kuten AA1000, GRI, IFRS, SASB, SBTi, TCFD ja siihen päälle PwC-kollegoiden lausunto. Kuvaamme yli 200 sivulla 18 000 työntekijän ja meistä muodostuvan UPM:n onnistumisia ja epäonnistumisia – molempia tapahtui.

Hanna Silvola kirjoitti, että osa lukijoista etsii raporteista sitä mikä puuttuu. Meiltä puuttuu paljon, jos vertaan moneen toiseen yritykseen. Kaikesta ei kerrota eikä jokaista vuoden aikana tapahtunutta yksityiskohtaa löydy. Tärkeintä on päättää, mikä oikeasti on tärkeää, tai olennaista - kuten kuuluu sanoa - ja kertoa siitä. Itse rakastan kirjoja, mitä paksumpia sitä parempia. Vaikuttaa vaan siltä, että jaan intohimoni nykyään entistä harvempien kanssa. Siksi asiat pitää tiivistää ja se on nykyraportoijan tärkein taito. Kuka tahansa raporttia lukeekin, tai minkä väristen lasien läpi hän sitä lukee, on tärkeää, että jokainen lukija saa realistisen ja todellisen kuvan kokonaisuudesta, johon vastuullisuus kuuluu.

Palatakseni päivän teemaan World Wildlife Day, metsäyhtiö ja raportointi.

Suomen metsäluonnossa on parikymmentä tuhatta lajia, joista jokaista ei pysty seuraamaan, saati raportoimaan online 24/7. Silti jokainen niistä pitää huomioida jokapäiväisessä tekemisessä: pyrkiä parantamaan niiden elinolosuhteita ja myös kertoa, miten työssä on onnistuttu.

UPM omistaa 515 000 hehtaaria metsää Suomessa ja niiden käsittelyä lähdettiin kehittämään biodiversiteettimielessä määrätietoisesti vuonna 1998. Tällä hetkellä kehitystä seurataan kahdeksalla kokoomaindikaattorilla, joista esimerkkinä lehtipuiden osuus ja puiden ikäluokkajakauma, ja näistä pyritään saamaan dataa joka vuosi. Valittujen indikaattorien kehityksen uskotaan heijastavan isompaa kuvaa koko UPM:n metsäalasta. Tässäkin pätee sama lainalaisuus - kaikkea ei pystytä raportoimaan, mutta pyritään kertomaan iso kuva mitattavasti ja kehittämään kokonaisuutta. Viime vuoden tilanteesta voi lukea lisää vuosikertomuksestamme. Heitän vielä tähän loppuun teille kaikille haasteen. Jos joku teistä pystyy kertomaan, miten saadaan kattava kuva lahopuun määrän kehityksestä 515 000 hehtaarin alueella, niin meillä on ensi vuonna 9 indikaattoria.