Tämän tekstin ovat kirjoittaneet UN Global Compactin eurooppalaiseen vertaisoppimisryhmään osallistuneet yritysedustajat Anna Vainikainen (Head of Human Rights, Outokumpu), Sissi Penttilä (Manager, Social sustainability, Fortum), Anna-Leena Siliämaa (Senior Manager, Sustainable Sourcing, Fazer) sekä Heidi Auvinen (Sustainability specialist, Luhta Sportswear Company).
UN Global Compactin eurooppalainen vertaisoppimisryhmä kokosi syyskuussa Berliiniin yrityksiä jakamaan kokemuksia ja keskustelemaan sosiaalisesti oikeudenmukaisesta vihreästä siirtymästä. Tilaisuuteen osallistui neljä suomalaista yritystä: Outokumpu, Fortum, Fazer ja Luhta.
Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa sitä, että irtiotto fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta talousmallista toteutetaan myös sosiaalisesti vastuullisesti ihmisoikeuksia kunnioittaen. Ihmisoikeudet liittyvät olennaisesti vihreää siirtymää edistäviin hankkeisiin mm. vaihtoehtoisten raaka-aineiden, kuten kaivannaisten, maanomistukseen ja -käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Puutteellinen ihmisoikeusvaikutusten arviointi voikin vaarantaa ilmastonäkökulmasta lupaavan hankkeen. Lisäksi siirtymä vaikuttaa eri toimialojen tulevaisuuden työllistämismahdollisuuksiin ja edellyttää uudenlaisia ammatillisia taitoja sekä uudelleenkouluttautumista yrityksissä ja niiden toimitusketjuissa.
Tapahtuma tarjosi arvokkaita oivalluksia sosiaalista kestävyyttä tavoitteleville yrityksille ja mahdollisti verkostoitumisen muiden eurooppalaisten vastuullisuusammattilaisten ja -edelläkävijöiden kanssa. Monet sosiaalisen vastuun teemat ja käytännön haasteet olivat jaettuja yritysten toimialojen erilaisuudesta huolimatta. Suomalaisyritysten yhteinen havainto oli, että uusien toimintatapojen kehittäminen sekä parhaiden käytäntöjen jakaminen vauhdittavat muutosta kohti oikeudenmukaista siirtymää.
”Erityisesti vaikutuin isojen kansainvälisten yritysten parhaista käytännöistä sosiaalisen vastuun edistämiseen liittyen. Kiinnostavia esimerkkejä ja benchmarkeja olivat käytännön prosessit, joilla sidosryhmien kanssa käytävä keskustelu heidän tarpeistaan on integroitu energia-alan kehityshankkeisiin”, kommentoi Sissi Penttilä, Fortum.
”UN Global Compactin järjestämissä kohdennetuissa työpajoissa ja muissa vastaavissa verkostotapahtumissa on mahdollista kysyä yrityksiltä ja asiantuntijoilta lisää erilaisista käytännöistä ja toimintamalleista sekä päästä näin kiinni olennaisiin näkökohtiin. Chatham House Rules -periaatteen mukainen luottamuksellisuus mahdollistaa keskustelun aiheista, joita ei muissa yhteyksissä nostettaisi esille niin helposti”, sanoo Anna Vainikainen, Outokumpu.
Globaalilla muutoksella on monet kasvot; eri vastuullisuusteemat vaikuttavat toisiinsa eikä niitä voi ratkaista erillään toisistaan. Mitä vaihtoehtoja on tarjolla esimerkiksi niille kehittyville maille, joiden talous on riippuvainen fossiilisista polttoaineista? Entä millaisia uusia toimeentulon lähteitä luodaan vanhojen työpaikkojen kadotessa?
Painetta muutokseen tulee kiristyvästä lainsäädännöstä, joka kohdistuu sekä yrityksen omaan toimintaan että sen arvoketjuihin. Tässä muutoksessa yrityksillä on oltava uudistumis- ja muutoskykyä. Aidosti kestävä oikeudenmukainen siirtymä edellyttää ajattelutavan muutosta sääntelyn noudattamisesta sen ylittäviin tapoihin toimia vastuullisesti. Tätä muutosta voidaan edistää varmistamalla vastuullisuusosaaminen ylimmässä johdossa ja linkittämällä vastuullisuus johdon palkitsemiseen. Lisäksi on tärkeää varmistaa, että olennaiset teemat sisältyvät yrityksen avainpolitiikoihin ja mahdollistaa niiden mukainen toiminta läpi organisaation.
”Tapahtumassa painottui oikeudenmukaisen siirtymän ajankohtaisuus regulaation näkökulmasta. Esimerkiksi CSRD:n ja CS3D:n vaatimusten myötä monet yritykset kehittävät ilmastosiirtymäsuunnitelmia. Yritysten toimialastaan riippumatta on kuitenkin tärkeää huomioida, että ilmastoon ja ympäristöön liittyvillä transitiosuunnitelmilla ja toimenpiteillä voi olla haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia eri sidosryhmiin. Näistä aiheista käyty keskustelu eri asiantuntijoiden ja toimialojen edustajien kanssa oli antoisaa, ja saimme kuulla konkreettisia esimerkkejä muun muassa siitä, kuinka oikeudenmukainen siirtymä tulisi huomioida osana yrityksen huolellisuusvelvoiteprosessia”, kommentoi Heidi Auvinen, Luhta Sportswear Company.
Sosiaalisesti oikeudenmukainen siirtymä edellyttää kykyä hahmottaa oman yritystoiminnan haitalliset vaikutukset ihmisiin sekä ympäristöön. Lähestymistapa korostaa sidosryhmäyhteistyön tärkeyttä. Yritystasolla tätä voidaan edistää sidosryhmävuorovaikutusta määrittelevällä politiikalla ja käytännöillä, sidosryhmäkomiteoilla sekä sidosryhmädialogista vastaavilla henkilöillä esimerkiksi paikallistasolla tai projektikohtaisesti. Sidosryhmien kirjo voi olla laaja, jolloin keskeisten tunnistamisessa voi soveltaa riskiperusteista lähestymistapaa varmistaen, että yritys kuulee myös niitä ryhmiä, joihin sen toiminnalla on suurimmat vaikutukset
Sidosryhmäyhteistyön kehittämisessä on huomioitava myös paikallinen konteksti: esimerkiksi niissä maissa, joissa lainsäädäntö rajoittaa työntekijöiden järjestäytymistä, on keksittävä muita tapoja työntekijöiden kuulemiseen. Sopivien yhteydenpitokanavien valitseminen voi myös olla vaikeaa, jolloin esimerkiksi kansainväliset liitot ja kansalaisjärjestöt voivat auttaa sopivien paikallisten toimijoiden tunnistamisessa. Lisäksi on tärkeää kerätä palautetta sidosryhmiltä. Yrityksellä tulee olla riittävät ilmoituskanavat (grievance mechanisms) käytössään ja lisäksi voidaan tehdä esimerkiksi tapauskohtaisia vaikutustenarviointiin keskittyviä projekteja. Tässä yhteydessä myös UN Global Compactin maaverkoston asiantuntemus voi olla avuksi.
”Tapahtuman mielenkiintoisinta antia oli sidosryhmäyhteistyöhön liittyvät keskustelut ja erityisesti siihen keskittynyt työpaja, jossa sai vaihtaa ajatuksia konkreettisella tasolla eri aloilla toimivien ja eri maantieteellisille alueille linkittyneiden yritysten kanssa”, sanoo Anna-Leena Siliämaa, Fazer.
Oikeilla strategioilla ja kumppanuuksilla on mahdollista luoda oikeudenmukaisempi ja kestävämpi tulevaisuus kaikille.
Seuraava arvokas mahdollisuus käsitellä tätä teemaa tarjoutuu marraskuussa YK:n vuosittaisessa Business and Human Rights -foorumissa sekä siihen liittyvissä oheistilaisuuksissa. Jatketaan tämän eteen työskentelyä yhdessä tietoa jakamalla ja yhteisiä toimintamalleja kehittämällä!
Lue lisää aiheesta:
UN Global Compact: Just Transition
Kirjoittajat:
Heidi Auvinen (Sustainability specialist, Luhta Sportswear Company)
Sissi Penttilä (Manager, Social sustainability, Fortum)
Anna-Leena Siliämaa (Senior Manager, Sustainable Sourcing, Fazer)
Anna Vainikainen (Head of Human Rights, Outokumpu)