Vieraskynä
VR: Yhteisellä matkalla tsaarien ajalta 2050-luvulle
Olemme VR:llä visiomme mukaisesti Yhteisellä matkalla maailman parhaaksi. Valtakunnallisena toimijana olemme aidosti koko Suomen asialla ja pyrimme päämäärätietoisesti jatkuvasti parantamaan suoritustamme. Samalla aikamme suuret muutosvoimat, ilmastonmuutos ja vastuullisuus, ovat innoittaneet meitä ajattelemaan isommin. Lähes 160 vuoden historian tuomalla itseluottamuksella haluamme ja pystymme toimimaan paitsi Suomen, myös koko maailman parhaaksi. Matka ja tonni kerrallaan teemme kestävän kehityksen tavoitteita todeksi joka päivä.
Vastuullisuustyössämme lähdemme ennen kaikkea siitä, miten pystymme organisaatiorajat ylittävällä yhteistyöllä lunastamaan sekä itsellemme asettamamme vastuullisuuslupaukset että myös auttamaan muita saavuttamaan omat kestävyystavoitteensa. Vastuullisuus on liiketoimintastrategiamme ytimessä niin matkustaja- ja tavaraliikenteessä kuin myös kaluston kunnossapidossa ja kiinteistötoiminnoissa.
Yhdessä asiakkaidemme kanssa pienennämme liikenteen ympäristövaikutuksia ja koko yhteiskunnan hiilijalanjälkeä. Haluamme olla asiakkaidemme ensisijainen valinta ja viemme sekä ihmiset että tavarat turvallisimmin perille. Rakennamme yhdessä innostavaa työpaikkaa, jossa jokaisen on hyvä olla. Pitämällä yhteiskunnan pyörät pyörimässä vaikeissakin olosuhteissa pystymme yhdessä ylläpitämään ja kasvattamaan yhteiskunnan hyvinvointia.
Pyrimme aiempaa rohkeammin ja näkyvämmin toimimaan innoittajana muille olemalla osa ratkaisua. Keskitymme vastuullisuustyössämme konkreettisiin tekoihin. Kutsumme hankkeitamme vastuullisuushelmiksi oli sitten kyse sähköbusseistamme, sata maantierekkaa korvaavasta 7000 tonnin Mörkö-superjunasta, junien huoltamisesta oman aurinkovoimalamme tuottamalla sähköllä tai yli sadan toimenpiteen ohjelmasta, jonka ansiosta olemme onnistuneet pitämään matkustajamme ja työntekijämme turvassa koronatartunnoilta.
Raideliikenteessä aikajänne on hyvin pitkä niin ratojen rakentamisen kuin kaluston elinkaaren näkökulmasta. Tänäkin päivänä meillä on käytössä Neuvostoliitossa 1960-luvulla rakennettuja vetureita ja nyt tehdyt kaluston investointipäätökset vaikuttavat ainakin 2060-luvulle. Vastuullisuudella on siis väliä. Tämän vuoksi hankimme entistäkin energiatehokkaampaa ja vähäpäästöisempää kalustoa asiakkaidemme tulevaisuuden tarpeisiin ja olemme aktiivisesti mukana kehittämässä valtakunnallista liikennejärjestelmää. Kasvavat matkamäärät ja kuljetetut tonnit raiteilla kasvattavat kädenjälkeämme ja edistävät vihreää siirtymää.
Vaikka junamatkustaminen on tänä päivänä hiilineutraalia ja olemme vihrein valinta myös tavaraliikenteessä, haluamme tehdä ympäristön eteen vieläkin enemmän. Olemme asettaneet koko konserniamme koskevat ympäristötavoitteet vuosille 2021–2025, ja oman toimintamme kehittämisen lisäksi pyrimme kasvattamaan raideliikenteen liikennemuoto-osuuksia ja siten vauhdittamaan tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Rautatielogistiikassa tavoitteemme on 30% (27% vuonna 2019) kotimaan tonnikilometreistä ja matkustajaliikenteessä haluamme lähes kaksinkertaistaa suoritteen 10%:iin kotimaan henkilökilometreistä (6,2% 2019). Yksin emme näihin tavoitteisiin pääse, ja haluammekin kehittää koko liikennejärjestelmää – emme vain omaa liikennettämme.
Rautatiet muokkaavat tulevaisuuttamme, kuten ne ovat muokanneet historiaammekin. Lopulta kuitenkin ihmisten tekemät valinnat ja ihmisten tekemä työ määrittävät, miten menestymme yhteiskuntana kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.
Suomen kansa kokee VR:n omakseen ja yhtiön työntekijänä on ainutlaatuinen kokemus olla osa kansallista instituutiota, jonka jokainen tuntee ja josta jokaisella on mielipide. Monet meistä rautatieläisistä ovat kirjaimellisesti junan tuomia radanvarsikaupungeista ja rautatieläisyys kulkee suvussa sukupolvelta toiselle. Uskomme, että erityisesti vastuullisuuden näkökulmasta voimme VR:n työntekijöinä palvella ylpeydellä asiakkaitamme ja tuntea merkityksellisyyttä omasta panoksestamme yhteisellä matkalla maailman parhaaksi.
Lisää VR:n vastuullisuustyöstä voit lukea vuoden 2020 vastuullisuusraportistamme.
-
Taru Uotila
Johtaja, lakiasiat ja vastuullisuus
Jonna Juslin
Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja kansainväliset asiat
Antti Rekola
Kehityspäällikkö
-
Visiomme raideliikenteestä 2050-luvulla
Näemme, että ympäristöstä ja ilmastosta huolehtiminen on 2050-luvulla asiakkaille täysin itsestään selvä arvo. Päästöttömät matkaketjut ovat arkisia vaatimuksia joukkoliikenteessä autoilun vähennyttyä merkittävästi. Juna yhdistää ihmiset taustasta ja asuinpaikasta riippumatta maantieteellisesti kattavan rataverkon ja reilun hinnoittelun ansiosta.
Suomessa on nopeat ja suorat junayhteydet niin pohjoiseen, länteen kuin itäänkin. Matka-aika junalla Helsingistä Ouluun on alle neljä tuntia. Kasvukeskusten ja Helsingin välillä on pääsääntöisesti tiheä, tunnin vuoroväli ja Turkuun ja Tampereelle puolen tunnin vuoroväli. Matka taittuu 350 kilometrin tuntinopeudella. Älykkään ja digitaalisen rataverkon ensiluokkainen toimintavarmuus mahdollistaa autonomiset junat.
Liikkumisen kokemus on matkustajalle saumaton, ja kyytiin noustaan kaikilla yhteysväleillä automaattisen maksutapahtuman toteutuessa taustalla. Matkustaminen on vaivattomalla tavalla integroitunut luontevaksi osaksi muuta elämää. Junissa nukutaan, työskennellään, matkaillaan ja oleillaan turvallisesti nauttien helppokäyttöisistä ja kattavista lisäpalveluista. Junayhtiöt kilpailevat siitä, kuka pystyy tarjoamaan ylivertaisen asiakaskokemuksen moderneimmalla kalustolla sekä houkuttelevimmilla lisäpalveluilla. Asiakas on se, joka matkustuspäätöstä tehdessään valitsee päivän voittajan.
Suomessa kotimaanmatkailu on lisääntynyt ja monipaikkaista työtä tehdään kotona, työpaikalla, yhteiskäyttöisissä etätyöpisteissä, kesämökillä tai matkan aikana junassa näiden paikkojen välillä. Huippunopeat tietoliikenneyhteydet mahdollistavat sujuvan työnteon liikkuvassa toimistossa ja digitaalisten palvelujen saumattoman hyödyntämisen vapaa-ajan matkustajille.
Rautatieliikenne on aito vaihtoehto lyhyen matkan kotimaanlennoille. Alle 500 kilometrin päästä matkustaja pääsee Helsinki-Vantaan lentoasemalle vaihdottomalla kaukojunalla, jossa lähtöselvitys on hoidettu jo ennen junaan astumista. Juna-lentoyhdistelmä mahdollistaa matkat kätevästi Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta maailmalle. Optimaalisen lentokenttäverkoston lisäksi myös satamat kytkeytyvät sujuvasti muuhun liikenneverkostoon.
Suomesta on nopea ja vaivaton, alle viiden tunnin junayhteys Moskovaan useita kertoja päivässä. Matka-aika Pietariin on alle kolme tuntia ja lähtöjä on tunneittain. Viisumivapaa Venäjän liikenne kulkee Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta ja idän suunnan radan nopeustaso on 350 km/h. Lisäksi Suomesta on nopea, junaan tukeutuva matkaketju muualle Eurooppaan.
Päästötön, turvallinen ja täsmällinen kaupunkiliikenne on pitkälti autonomista. Kevytraide- ja kestävien käyttövoimien bussiliikenne muodostavat isojen kaupunkiseutujen kattavan, nopean ja lähes meluttoman joukkoliikenneverkon, joka luontevasti kytkeytyy lähi- ja kaukojunaliikenteeseen. Kaupungit ovat terveellisempiä ja viihtyisämpiä paikkoja, kun ruuhkat ja ilmansaasteet ovat vähentyneet.
Vuonna 2050 teollisuuden raaka-aineet tehtaille ja tuotteet tehtailta satamiin kulkevat fossiilittomasti, älykkäisiin digitaalisiin ratkaisuihin ja automatisaatioon tukeutuen. Koko logistiikkaketju tuotantolaitokselta määränpäähän toimii saumattomana kokonaisuutena. Eri kuljetusmuodot ja ketjun vaiheet yhdistyvät optimaalisella tavalla asiakkaan liiketoiminnan – ja koko ympäröivän yhteiskunnan – eduksi.
Rautatiet muodostavat kuljetusjärjestelmän rungon, ja kuljetusvirtoja on siirtynyt maanteiltä ja mereltä yhä enemmän raiteille. Taustalla on tiivis kumppanuuteen perustuva yhteistyö, jossa vastuullisuus ja jaetut päästöstrategiat ohjaavat kehitystä. Uudenlaisia logistiikkakonsepteja ja kalustoratkaisuja on innovoitu yhdessä kuljetusten tehostamiseksi.
Rataverkko on lähes kokonaan sähköistetty ja mahdollistaa suuret junakuormat tehokkuuden sekä ympäristöystävällisyyden maksimoimiseksi. Kaikki keskeiset rataosat on varusteltu kaksoisraiteilla, ja kuljetukset onnistuvat myös täysin uusilla, kuljetuskysynnän mukaan rakennetuilla osuuksilla. Teollisuuden uusinvestoinneissa raidekuljetusratkaisut on poikkeuksetta huomioitu jo suunnitteluvaiheessa.
Rataverkon kulunvalvontajärjestelmät ovat digitaalisia, keskustelevat kulussa olevien junien kanssa ja ohjaavat liikennettä reaaliaikaisesti mahdollisimman turvallisesti ja tehokkaasti – samalla ennakoiden liikennetilanteen kehittymisen, liikenteen energiatehokkuuden, ratakapasiteetin tehokkaan käytön ja kuljetusten kiireellisyyden. Infraomaisuuden hallinta, suunnittelu ja kunnossapitotoimet perustuvat läpinäkyvään tilannekuvaan, jota ylläpidetään automaattisesti kalustosta kerättävän datan avulla. Kunnossapitotoimenpiteiden suunnittelu ja ohjaus tehdään ennakoiden, liikenteen tilannekuvan kehittymisen perusteella.
Logistiikkaketjun tilannekuva on läpinäkyvä ja reaaliaikainen eri osapuolille. Yhteisen tiedon ansiosta ketjun eri toimijat voivat työskennellä koordinoidusti, optimoida prosessejaan yhä tehokkaimmiksi ja reagoida joustavasti poikkeustilanteisiin.
Suomen satamat toimivat keskeisenä solmukohtana idän ja lännen välissä tarjoten tehokasta ja toimivaa logistista yhteyttä ja kilpailukykyistä vaihtoehtoa muille kuljetusmuodoille ja -reiteille. Väylät ovat ensiluokkaisessa kunnossa ja optimaalinen satamaverkosto vastaa kotimaan teollisuuden ja transiton tarpeisiin. Sujuva, saumaton logistiikkaketju kulkee myös Baltian kautta Keski-Eurooppaan. Suomen rataverkko mahdollistaa idästä saapuvien, nykyistä merkittävästi suurempien kuljetusvirtojen tulon satamiin.
Monikäyttöiset kuljetusalustat mahdollistavat nopean ja tehokkaan vaihdon kuljetusmuodosta toiseen. Rekat kulkevat turvallisesti ja tehokkaasti junan kyydissä. Kontit siirtyvät helposti kuorma-autosta junaan, ja satamien lastinkäsittely on automatisoitu.
Veturit hyödyntävät uusiutuvia, ympäristöystävällisiä energianlähteitä, kuten biopolttoaineita, sähköä tai vetyä. Akku- ja polttokennoteknologian kehittyessä myös maantieliikenteessä ovat yleistyneet fossiilisia polttoaineita korvaavat energianlähteet.
Dynaaminen liikenteenohjaus mahdollistaa junien kulun automatisoinnin. Yhä useammin työntekijä ohjaa, seuraa ja valvoo useampaa yksikköä kerralla paikasta riippumatta datan ja automatiikan pohjalta. Tekoäly ehdottaa vaihtoehtoisia toimintatapoja, joiden välillä ihminen tekee ratkaisut eri tilanteissa. Myös ratapihatyöskentely on automaation avustamaa. Kamera- ja sensoriratkaisut valvovat vaihtotöiden tekemistä, varoittavat poikkeamista ja estävät automaattisesti onnettomuustilanteet. Virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksia hyödynnetään henkilöstön koulutuksissa.
Näemme, että 2050-luvulla raideliikenne yhtä merkittävä osa suomalaista yhteiskuntaa kuin se on ollut tsaarien ajasta asti - ja että yhteinen matkamme jatkuu siitä eteenpäin.