Global Compact Network Finland antoi asiantuntijalausunnon valtioneuvoston selontekoon kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta.
Yksityisen sektorin rooli kestävän kehityksen edistämisessä on olennainen niiden ollessa merkittäviä työpaikkojen luojia sekä tuotteiden ja palveluiden valmistajia ja tarjoajia. Yrityksillä on myös sellaisia resursseja, joita ei julkisella sektorilla ole, kuten uusien teknologioiden tutkimusta ja kehitystyötä. Ilman yritysten panosta ja investointeja ei kestävän kehityksen tavoitteita voida saavuttaa. Lisäksi SDG:t tarjoavat yrityksille valtavia liiketoimintamahdollisuuksia.
Valtioneuvoston selonteko kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta antaa kattavan kuvan sekä esittelee toimenpiteitä Suomen toiminnasta kestävän kehityksen edistämiseksi niin Suomessa kuin globaalisti. Suomi on vahvasti sitoutunut monenkeskiseen järjestelmään ja siten myös Agenda2030 toteuttamiseen. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat kansainvälisten kestävän kehityksen vertailujen kärjessä. Kestävän kehityksen tavoitteet ovat universaaleja ja koskettavat kaikkia toimijoita. Tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta yksityisen sektorin työ kestävän kehityksen edistämiseksi on äärettömän tärkeää ja täysin välttämätöntä.
Selonteossa yritysten merkitys kestävän kehityksen edistämistyössä jää vähäiseksi. Yritysten vastuullisuus on selonteossa mainittu selkeästi vain liittyen yritysvastuusääntelyyn. Selonteossa tulisi kuulua vahvemmin yksityisen sektorin ja yritysten merkitys kestävän kehityksen edistämisessä. Yritysten resursseja, osaamista ja teknologiaa tarvitaan, jotta ratkaisuja löydetään. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus universaalien ja tärkeiden tavoitteiden edistämistyössä on välttämätöntä. Se ei näy tässä selonteossa tarpeeksi vahvasti.
Selonteossa mainitaan useista julkisen sektorin toimista viennin ja yritysten kansainvälistymisen tueksi. Ne kaikki ovat kannatettavia, sillä niiden avulla viedään suomalaista osaamista maailmalle ja ratkotaan globaaleja haasteita. Selonteossa voitaisiin kuitenkin edellyttää valtion viennin ja kansainvälistymisohjelmiin osallistuvilta yrityksiltä yritysvastuuseen sitoutumista. Mallia voisi ottaa esimerkiksi valtio-omisteisia yhtiöitä koskevasta periaatepäätöksestä (8.4.2020): ’Valtio-omistaja odottaa, että yhtiöt seuraavat toiminnassaan kansainvälisesti tunnustettuja yritysvastuun ohjeita ja periaatteita yrityskohtaisesti soveltuvin osin. Tällaisia ovat mm YK:n Global Compact -aloite, Science Based Targets -aloite, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet.’
Vastuullisuus suomalaisten vientiyritysten ja kansainvälisillä markkinoilla toimivien yritysten ytimessä toisi ratkaisuja globaaleihin haasteisiin ja edistäisi kestävää kehitystä. Samalla se olisi myös selkeä kilpailuetu ja menestystekijä niin yrityksille kuin Suomellekin.
Voit lukea antamamme lausunnon kokonaisuudessaan täältä.