Vastuulliset joukkovelkakirjalainat - vihreät, sosiaaliset, kestävät ja kestävyyteen sidotut (SLB) - ovat tulleet entistä tärkeämpään rooliin. Maailmanlaajuisesti näiden kiinteätuottoisten instrumenttien suosio on kasvanut sijoittajien ja varainhoitajien hakiessa mahdollisuuksia rahoittaa hankkeita, joilla voidaan vaikuttaa positiivisesti ja tuoda muutosta nykyisiin liiketoimintamalleihin.
Vuonna 2024 vastuullisten velkakirjojen liikkeeseenlaskut maailmanlaajuisesti saavuttivat jälleen miljardin luokan volyymin, mikä tietenkin on vielä murto-osa koko joukkovelkakirjamarkkinasta vuonna 2024. Tästä huolimatta vastuullisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskut ovat tärkeä markkinasignaali, koska yritykset usein valitsevat usein näitä instrumentteja todistaakseen sitoutuneisuutensa asetettuihin vastuullisuustavoitteisiin.
Vuosi 2024 oli ennätyksellinen vuosi yhtiöitten joukkovelkakirjalainojen emissioille pohjoismaisilla markkinoilla sekä perinteisten että vastuullisten bondien osalta. Pohjoismaiset ja Baltian vastuulliset joukkovelkakirjamarkkinat jatkavat kasvuaan. Markkinat kasvoivat 75 % uusien listattujen instrumenttien osalta, ja kokonaisvolyymi kasvoi 18 %:lla 74,4 miljardiin euroon. Vastuulliset joukkovelkakirjalainat edustivat nyt 36 % kaikista uusista listatuista joukkovelkakirjoista vuonna 2024 Nasdaqin pohjoismaisissa ja Baltian maiden pörsseissä vastaavan osuuden oltua 31 % vuotta aiemmin. Suurin osa Pohjoismaiden ja Baltian markkinoilla liikkeeseenlasketuista vastuullisista joukkovelkakirjalainoista kohdistuu ympäristöhankkeisiin, kun taas yhteiskunnallisten eli sosiaalisten bondien osuus on edelleen pieni. Poikkeuksena on suomalainen Sanoma Oy, joka ensimmäisenä yhtiönä Suomessa laski liikkeelle sosiaalisen joukkovelkakirjalainansa Nasdaq Helsingin vastuullisten joukkovelkakirjalainojen markkinoille viime vuonna.
Maailmanlaajuisesti vihreät joukkovelkakirjalainat kattavat suurimman osan vastuullisten joukkovelkakirjojen markkinasta, mutta jonkun verran hajontaa on eri sektoreiden välillä.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG) ovat keskeisessä asemassa auttaessaan sijoittajia ja liikkeeseenlaskijoita ymmärtämään vihreän sijoittamisen vaikutuksia, samalla kun ne antavat joukkovelkakirjojen tuotoille kontekstin.
Vuonna 2024 tekemämme analyysimme mukaan hallitsevimmat SDG:t keskittyvät kestäviin kaupunkeihin ja yhteisöihin (SDG 11), ilmastotekoihin (SDG 13) sekä edulliseen ja puhtaaseen energiaan (SDG 7). Sijoitukset näihin kestävän kehityksen sijoituksiin keskittyvät usein projekteihin, jotka parantavat energiatehokkuutta ja rakentavat uusiutuvaa energiaa hyväksikäyttäviä ”vihreitä rakennuksia”.
Sosiaalisten kestävän kehityksen tavoittaessa suurimmat painopisteet ovat SDG 1 (Ei köyhyyttä), SDG 10 (eriarvoisuuden vähentäminen) ja SDG 3 (terveys ja hyvinvointi). Näissä projekteissa edistetään ihmisten sosioekonomista asemaa eri tavoin, kuten panostamalla lasten ja nuorten hyvinvointiin ja vammaisten palveluihin.
Vastuulliset joukkovelkakirjat ovat tehokas työkalu yrityksille rahoittaa vaikuttavia projekteja, mukautua ESG-tavoitteisiin ja rakentaa luottamusta sijoittajiin, samalla kun ne edistävät globaaleja kestävän kehityksen pyrkimyksiä. Sijoittajat taas etsivät mahdollisuuksia rahoittaa projekteja, jotka edistävät kestävää kehitystä, kuten puhtaan energian infrastruktuurin kehittämistä, koulutuksen parantamista ja tasa-arvon edistämistä. Samalla he haluavat varmistaa, että yritykset, joihin he sijoittavat, ovat sitoutuneet ESG-tavoitteisiinsa. Läpinäkyvyys kuuluu myös oleellisena osana vastuullisuutta. Tästä näkökulmasta vastuulliset joukkovelkakirjat ovat oiva sijoituskohde.